Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi perinteisen Suomen päihdetilannetta kuvaavan vuosikirjan, ja vuodelta 2018 se on osin surullista luettavaa.
Hyvät uutiset ovat, että vuoteen 2017 verrattuna yli 15-vuotiaiden suomalaisten keskimääräinen alkoholin kulutus oli pysynyt liki ennallaan. Lisäystä oli vain 0,4 prosenttia.
Miehillä (20-64-vuotiaat) humalahakuinen juominen ja liiallinen alkoholin käyttö pääsääntöisesti vähenivät vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. Poikkeuksena olivat 55-64-vuotiaat miehet, joilla sekä humalajuominen että alkoholin liikakäyttö lisääntyivät.
Nuorimmilla naisilla (20-34-vuotiaat) humalajuominen ja alkoholin liiallinen käyttö lisääntyivät, kun taas 35-44-vuotiailla naisilla ne vähenivät. 45-vuotiailla ja sitä vanhemmilla naisilla humalajuominen ja alkoholin liikakäyttö pysyivät ennallaan.
Selkeästi harmillinen uutinen on, että vuodesta 2008 kestänyt alkoholin kokonaiskulutuksen ja alkoholihaittojen vähenemistrendi on vuonna 2018 pysähtynyt.
Alkoholista johtuvia kuolemia (2170) oli 6,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Huumemyrkytyksiin kuoli 188 henkilöä vuonna 2018, mikä on 12,6 prosenttia enemmän verrattuna edelliseen vuoteen.
Päihdehaitat näkyvät nyt aiempaa voimakkaammin erikoissairaanhoidon poliklinikoilla.
Vuosien 2014–2018 aikana alkoholisairauksiin liittyvien erikoissairaanhoidon polikliinisten käyntien määrä lisääntyi 18 prosentilla ja potilaiden määrä noin 16 prosentilla.
Alkoholisairauksien vuoksi vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä on sen sijaan vähentynyt noin 2 prosenttia hoitopäivien määrän vähentyessä yli viidenneksen (22 %).
Vuosien 2014–2018 aikana myös huumesairauksiin liittyvien erikoissairaanhoidon polikliinisten käyntien määrä lisääntyi noin 23 prosentilla ja potilaiden määrä noin 33 prosentilla.
Huumeet kuormittavat myös vuodeosastoja.
Huumesairauksien vuoksi vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä on lisääntynyt noin 71 prosenttia ja hoitopäivien määrä noin kolmanneksella..
Päihdehuollon erityispalveluissa, kuten A-klinikoilla, ja katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa asiakkaiden määrä on viime vuosina pääsääntöisesti vähentynyt, mutta päihdehuollon ensisuojissa ja asumispalveluissa on käynyt päinvastoin.
Voisiko syy päihdehaitoista kärsivien potilaiden lisääntymiseen erikoissairaanhoidon poliklinikoilla olla se, että kunnat ovat ehkä kustantaneet vähemmän katkaisuhoitoja, johtava asiantuntija Thomas Karlsson THL:n Päihteet ja riippuvuudet-yksiköstä?
– Katkaisuhoitojen lukumäärä on vähentynyt, mutta on mahdollista, että se johtuu alkoholin kokonaiskulutuksen vähentymisestä viimeisen vuosikymmenen aikana. Toisaalta katkaisuhoitoja tehdään myös terveydenhuollon vuodeosastoilla, joten on mahdollista, että vuosien 2014-2018 välillä on tapahtunut hoitojaksojen siirtymistä katkaisuhoitoasemilta terveydenhuollon vuodeosastoille.
Mikä voi olla syynä siihen, että hyvä laskeva kehitys alkoholinkäytössämme pysähtyi vuonna 2018?
– Vaikka alkoholijuomien hinnat nousivat vuonna 2018, johtuen vuoden alussa tehdystä alkoholiveronkorotuksesta, niin myös alkoholijuomien saatavuus lisääntyi uuden alkoholilain myötä.
Onko siis uusi alkoholilaki päihteisiin liittyvien haittojen kasvun takana?
– On vaikea arvioida, mikä merkitys uudella alkoholilailla on ollut alkoholihaittojen kasvussa. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että veronkorotuksesta huolimatta kulutus ei vuonna 2018 enää laskenut, kuten on aiempien viiden veronkorotuksen jälkeen tapahtunut. Ilman uutta alkoholilakia olisimme odottaneet, että alkoholinkulutus olisi jatkanut laskuaan.
Lue myös:
