Karbapenemaaseja tuottavat enterobakteerit (CPE) ovat kasvava uhka potilasturvallisuudelle ja terveydenhuollolle kaikkialla maailmassa. THL:n mukaan CPE-bakteerien määrä on lisääntynyt myös Suomessa. Vuonna 2012 CPE-bakteereja havaittiin seitsemän, kun vuonna 2018 löydöksiä oli yhteensä 70.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta European Journal of Clinical Microbiology & Infectious Diseases -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jossa tarkastellaan CPE-tilannetta Suomessa vuosina 2012–2018.
Yleisimpiä CPE-löydöksiä olivat Klebsiella pneumoniae (45 %), Escherichia coli (40 %) ja Citrobacter freundii (6 %). Yleisimpiä karbapenemaaseja eli karbapeneemejä hajottavia entsyymejä olivat NDM (35 %), OXA-48-tyyppiset (33 %) ja KPC (31 %). Potilailla, joilla näitä havaittiin, oli usein taustalla matka tai sairaalahoito ulkomailla.
Vuosina 2012–2018 havaittiin yhteensä kahdeksan ryvästä, joista K. pneumoniae aiheutti seitsemän ja C. freundii yhden. Kolmessa rypäässä löytyi linkki ulkomaille.
– Huomionarvoista on, että vuosina 2012–2018 E. coli ei aiheuttanut yhtään ryvästä, vaikka se oli aineistossa toiseksi yleisin bakteerilaji. Suomessa tehdyt löydökset ovat samankaltaisia kuin muissa Pohjoismaissa tehdyt havainnot, THL:n erikoistutkija Kati Räisänen sanoo tiedotteessa.
Kansallista ohjetta moniresistenttien mikrobien torjunnasta on päivitetty tutkimuksen havaintojen perusteella. Ohjetta on päivitetty muun muassa siivousta koskevan ohjeistuksen osalta, kun tutkimusten mukaan hoitolaitoksissa ympäristöllä näyttää olevan osuutta moniresistenttien bakteereiden leviämisessä.
Lisäksi näytteenottokäytäntöjä on tarkennettu. CPE-epidemioiden yhteydessä seulontoja suositellaan jatkamaan pidempään kuin muiden moniresistenttien bakteerien kohdalla. Kkliinisestä näytteestä tehdyn CPE-löydöksen kohdalla tulee arvioida myös tartunnan alkuperää.
Lue myös:
OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.
