Terveyskeskusten kiireestä ja yleislääkäreitä uuvuttavista potilasjonoista kertovien uutisten kyllästämässä ajassa on kiinnostavaa kuulla sosiaali- ja terveysministeriön juuri aloittaneen kansliapäällikön Kirsi Varhilan vaativan terveyskeskuksiin tutkimusta ja kehitystoimintaa.
Miksi terveyskeskuksiin on saatava tutkimushankkeita?
– Se olisi yksi lääkärien motivaatiota lisäävä tekijä. Lääkärit haluavat monesti töihin yliopistosairaaloihin, koska siellä on tarjolla tutkimusta ja kehittämistä, Varhila sanoo.
Lääketieteellinen tutkimus ei ole ainoa, jota kaivataan perusterveydenhuollossa. Perustasolle tarvitaan Varhilan mukaan myös hoitotieteen ja sosiaalihuollon tutkimusta.
Tampereen yliopiston yleislääketieteen professori Tuomas Koskela on jo toteuttanut sitä, mistä Varhila tässä haaveilee. Hän oli nelisen vuotta sitten käynnistämässä Pirkanmaalle tutkivien terveyskeskusten Tutka-verkostoa.
Ideana on madaltaa terveyskeskuslääkärien kynnystä tutkimiseen ja tutkia yhdessä aiheita, jotka ovat juuri terveyskeskusten kannalta olennaisia ja työtä edistäviä. Verkosto lähtee ajatuksesta, että tutkimusta pitää tehdä myös terveyskeskusten näkökulmasta, jotta syntyisi niille hyödyllisiä työkaluja.
Tutka-verkostoon kuuluu 24 terveyskeskusta tai -asemaa pääosin Pirkanmaalta, mutta myös Pohjanmaa ja Päijät-Häme ovat olleet edustettuina.
Mitä Tutka-verkostolle tänään kuuluu?
– Julkaisimme keväällä ensimmäisen yhteisen tutkimusartikkelimme. Selvitimme, onko terveyskeskusten välillä eroja kiireettömän EKG:n käytössä ja mitkä tekijät eroihin ovat vaikuttaneet, Koskela sanoo.
Nyt työn alla on seuraava yhteinen tutkimushanke, kohteena pitkäaikaistyöttömien terveys ja terveystarkastukset.
– Aiomme tutkia pitkäaikaistyöttömien terveystavoitteita ja -riskejä hyödyntäen sähköistä star-terveystarkastusta.
Tuomas Koskela on kansliapäällikkö Varhilan kanssa samaa mieltä siitä, että terveyskeskusten toimintaa pitää pystyä tutkimaan ja kehittämään, jotta ne saadaan kuntoon. Mutta mistä rahat tutkimiseen?
Varhila pyörittelee kysymystä.
– STM:llä on pienessä määrin käytössä valtion tutkimusrahaa. Yksi osatekijä on, miten se jatkossa kohdennetaan. Sosiaalipuolen tutkimiseen saimme jo rahoituspäätä auki, ja hallitusohjelmassa on varattu rahaa sote-integraation tutkimiseen.
Koskelalla on tutkimusaiheisiin liittyvä ehdotus, joka yleislääketieteen tutkijoiden tekemään havaintoon.
–Terveyskeskuksiin tuodaan ryminällä kehittämishankkeita ilman, että tutkitaan, tuovatko ne jotakin uutta ja ovatko ne oikeasti vaikuttavia. Kehittämishankkeisiin pitäisi aina liittää tutkimus.
Koskelan kokemuksen mukaan vain poikkeusyksilöt pystyvät tekemään sekä terveyskeskuslääkärin työtä että tutkimaan. Hän haluaisi kuulla, onko kansliapäälliköllä ideoita mekanismeista, joilla tk-työ ja tutkimus voidaan paremmin yhdistää tulevaisuudessa.
Varhilan mielestä on kyse ajoituksesta.
– Selvää on, että emme pysty nyt heti laajamittaisesti lisäämään terveyskeskuksissa tehtävää tutkimusta, koska potilastyötä on niin paljon.
Hoitojonot on siis ensin purettava, jotta tutkimus mahtuisi terveyskeskusten arkeen. Sinne se kuitenkin kuuluu, on Varhilan viesti.
– Olen viljellyt ajatusta, että ”palkka maksetaan työn tekemisestä ja sen kehittämisestä”.
Lue myös:
Janakkalan pieni ihme (MU 6.4.2018)
Terveyskeskus tutkii EKG:n käytön eroja (MU 27.4.2018)
