Kananmunat jäävät historiaan

Influenssavirus on huikean sopeutuvainen eliö.

Se pyrkii muuntumaan jatkuvasti, ja muutokset tapahtuvat juuri niissä proteiineissa, joiden perusteella ihmisen immuunipuolustus tunnistaa viruksen.

Influenssarokotteita on tuotettu kananmunissa jo useita vuosikymmeniä. Valmis rokote sisältää joko viruksen pintaproteiineja tai heikennettyjä influenssaviruksia.

Ongelmana on, että virus pyrkii muuntumaan myös kananmunissa, joten niissä kasvatettu virus ei koskaan täysin vastaa alkuperäistä ihmisissä kiertänyttä viruskantaa.

– Lisäksi hedelmöittyneiden kananmunien saatavuus on rajattua, joten äkillisessä pandemiassa rokotetta ei välttämättä saada tuotettua riittävän nopeasti kaikille, toteaa asiantuntijalääkäri Maria Hemming-Harlo Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksesta.

Kehitteillä onkin uusia tuotantomenetelmiä, jotka saattavat syrjäyttää kananmunat tulevaisuudessa. Yksi lupaavimmista on kasvisoluissa tuotettu rokote, jonka tehoa testataan parhaillaan Rokotetutkimuskeskuksen klinikoilla.

Uuden rokotteen tuotannossa käytetään tupakan sukulaiskasvia, jossa influenssaviruksen pintaproteiinia saadaan tuotettua suuria määriä huomattavasti nopeammin kuin perinteisillä valmistumismenetelmillä.

– Kasvisoluihin ei laiteta kokonaista viruksen genomia, vaan vektorin avulla tuotetaan tiettyä proteiinia. Tällä proteiinilla ei ole taipumusta muuntua kasvisoluissa, joten rokotteen teho pysyy oletettavasti hyvänä, Hemming-Harlo kuvailee.

Alustavat tulokset ovat lupaavia: rokotteen on osoitettu tuottavan riittävän immuunivasteen kaikkia niitä neljää kiertävää viruskantaa vastaan, joita WHO suosittelee talvikauden influenssarokotteisiin.

Nyt tutkitaan, estääkö rokote myös itse tautia lumelääkettä tehokkaammin. Hemming-Harlon mukaan tutkittavien rekrytointi on loppusuoralla.

– Esimerkiksi vegaanit ovat olleet hyvin kiinnostuneita rokotteesta. Mukana on myös useita vanhempia, joiden lapsilla on todettu kananmuna-allergia.

Perinteisesti tuotetut influenssarokotteet voivat aiheuttaa oireita vaikeasti kananmuna-allergisille. Kasviperäisen rokotteen ei ole todettu aiheuttavan vastaavia yliherkkyysreaktioita ainakaan siitepölyallergisilla henkilöillä.

Viime talvikaudella influenssarokotteen teho ei ollut Suomessa erityisen hyvä. Rokote antoi iäkkäille vain 21 prosentin suojan ja pikkulapsille 41 prosentin suojan influenssan kaltaista tautia vastaan.

Erityisasiantuntija Niina Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että viime talvena epidemiaa hallitsi A(H3N2)-virus, joka on erityisen altis muuntumiselle.

– Näiden virusten geneettinen kirjavuus on viime vuosina lisääntynyt, hän toteaa.

WHO tekee päätöksen seuraavan talven rokoteviruskannoista jo helmikuussa, ja sen jälkeen virukset voivat muuntua paljonkin ennen uutta influenssakautta.

Uudet, nopeammat tuotantomenetelmät olisivat Ikosen mielestä tervetulleita, jotta rokote vastaisi paremmin kiertäviä viruskantoja.

Paras vaihtoehto olisi rokote, jonka tehoon virusten muuntuminen ei vaikuttaisi. Maria Hemming-Harlon mukaan tällaisen rokotteen kehittäminen on hypoteettisesti mahdollista, mutta käytännössä erittäin hankalaa.

– Influenssavirus on fiksumpi kuin ihminen. Se muuntuu juuri niillä alueilla, jotka aiheuttavat immuunivasteen.

Kolme maata kokeilee uutta rokotetta

Kanadalainen Medicago-yhtiö on tuottanut kasviperäisen, nelitehoisen influenssarokotteen, joka on osoittautunut lupaavaksi alustavissa tutkimuksissa.

Rokotteen tehoa testataan influenssakaudella 2017–2018 Suomessa, Saksassa ja Britanniassa. Mukaan otetaan yhteensä 2 000 tutkittavaa, joista reilut 700 Suomessa.

Lumekontrolloituun tutkimukseen voivat osallistua terveet 18–64-vuotiaat henkilöt Tampereen yliopiston rokotetutkimusklinikoilla Tampereella, Helsingissä, Espoossa, Järvenpäässä, Turussa, Porissa, Seinäjoella, Kokkolassa ja Oulussa.

Niina Ikonen

Lähde: Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskus