Suomalainen kaksostutkimus osoitti, että sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden vaikutus ikääntyneiden muistiin korostuu vähän koulutetuilla.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tiedetään heikentävän vanhuusiän muistia ja muita tiedonkäsittelytaitoja. Helsingin ja Turun yliopistoissa toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako koulutustaso tähän yhteyteen.

Age and Ageing -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui yli 4000 suomalaista kaksosta.

Nuoruuden koulutuksella on merkitystä

Väestön ikääntyessä ja elinodotteen kasvaessa muistisairauksista kärsivien määrä lisääntyy.

”Tutkimuksemme osoitti, että sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten korkea verenpaine, korkea kolesteroli, korkea painoindeksi ja liikkumattomuus, olivat yhteydessä heikompaan vanhuusiän muistiin ja tiedonkäsittelytaitoihin. Tämä yhteys oli vahvempi vähän koulutetuilla”, tutkimuksen toteuttanut tutkijatohtori Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Löydös korostaa lapsuuden ja nuoruuden koulutuksen merkitystä dementian ennaltaehkäisyssä.

”Löydöksen taustalla olevia mekanismeja ei vielä tunneta, mutta tulokset voivat heijastaa niin sanotun kognitiivisen reservin vaikutusta. Korkeammin koulutetut näyttäisivät kestävän paremmin dementian riskitekijöitä kuin vähemmän koulutetut”, tutkimuksesta vastannut Akatemiatutkija Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta kertoo.

Geenit vai ympäristötekijät?

Kaksostutkimusaineisto mahdollisti geneettisten tekijöiden ja yhteisten ympäristötekijöiden vaikutuksen tarkastelun. Yhteisillä ympäristötekijöillä tarkoitetaan samassa perheessä kasvaneiden olosuhteita. Näitä ovat muun muassa sosioekonominen tausta, kasvuympäristö sekä esimerkiksi perheen ruokailu- ja liikuntatottumukset.

Kaksosilla, joiden sydäntautiriski oli samankaltainen, ennusti korkeampi koulutus parempaa vanhuusiän muistia ja tiedonkäsittelykykyä. Sen sijaan kaksosilla, joilla oli samanlainen koulutustausta, sydän- ja verisuonitautien riskitekijät eivät olleet yhteydessä vanhuusiän kognitiiviseen suoriutumiseen.

Löydökset viittaavat siihen, että koulutuksen ja muun muassa vanhuusiän muistin yhteys olisi geeneistä ja yhteisistä ympäristötekijöistä riippumaton. Sen sijaan sydän- ja verisuonitautiriskitekijöiden yhteys vanhuuden kognitioon selittyisi geeneillä ja yhteisillä ympäristötekijöillä.

Terveillä elintavoilla on merkitystä

Tutkimustulokset eivät kyseenalaista terveellisten elintapojen tärkeyttä.

”Ne korostavat perheympäristön tärkeyttä niiden luomisessa ja koulutuksen tärkeyttä dementian ennaltaehkäisyssä”, Paula Iso-Markku kiteyttää.

Tutkimuksen aineistona oli Helsingin yliopiston vanhempi kaksoskohorttitutkimus. Tutkimukseen osallistuneet ovat vastanneet sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä sekä koulutusta koskeviin kysymyksiin vuosina 1975, 1981 ja 1990 toteutetuissa kyselytutkimuksissa.

Vuosina 1999–2007 ja 2013–2017 on osallistujien kognitiivista suoriutumista arvioitu kahdella dementian seulomiseen tarkoitetulla puhelinhaastattelulla. Tutkimukseen osallistujat olivat keskimäärin 73-vuotiaita haastattelua tehtäessä.

Lue seuraavaksi: