Kaksi omenoista löytyvää ainetta tehostaa aivojen toimintaa ja suojaa aivosoluja kuolemalta. Tämä saksalais-australialaisen tutkimusryhmän löytö perustuu sekä hiirikokeisiin että kantasolukokeisiin. Kaupallista omenamehua vaikutus ei kuitenkaan koske – oletettavasti siksi, että mehun valmistus särkee nämä bioaktiiviset molekyylit.

Toinen aineista on omenan kuoresta löytyvä kversetiini, joka on molekyylirakenteeltaan flavonoidi ja oligofenoli. Aine on tiedetty bioaktiiviseksi ennenkin, ja sitä on tiedetty esiintyvän omenoissa, mutta sen vaikutusta aivosoluihin ei ollut tutkittu tällaisella tarkkuudella.

Gerd Kempermannin johtamat tutkijat havaitsivat kversetiinin suojelevan hiiren aivosoluja kuolemalta koeputkessa ja edesauttavan uusien hermosolujen muodostumista elävän hiiren hippokampuksessa. Vaikutukset olivat suhteellisella asteikolla 20–60 prosentin luokkaa, kun kversetiinin pitoisuus oli 25–50 mikromoolia litrassa.

Hippokampus eli aivoturso on sikäli hyvin harvinainen aivojen osa, että sen solut pystyvät uusiutumaan jossain määrin.

Toinen aine, dihydroksibentsoehappo (dhba) oli toki kemikaalina tunnettu. Tutkijat eivät kuitenkaan osanneet ennakoida tuloksiaan: sitä, että ainetta löytyy omenoiden hedelmälihasta ja sitä, että tämäkin aine edistää uusien aivosolujen muodostumista.

Dhba tosin ei ole oikeastaan yksittäinen aine, vaan kuuden toisiaan muistuttavan isomeerin seos. Aivoja suojeleva vaikutus koskee erityisesti 3,5-dihydroksibentsoehappoa, mutta vähemmässä määrin myös muita isomeereja.

Tieteellisessä artikkelissaan tutkijat ihmettelevät sitä, että 3,5-dhba edesauttaa aivotoimintaa, vaikka se ei olekaan rakenteeltaan flavonoidi.

Artikkeli on julkaistu Stem Cell Reports -lehdessä, ja se on vapaasti luettavissa. Tutkimuksista kertoi lehdistötiedote.

Lue myös: