Kainuun sote on käynnistänyt tutkimuksen kainuulaisten covid-19-potilaiden keskuudessa. Tavoitteena on selvittää koronapotilaille syntyviä vasta-aineita ja niiden kestoa verenkierrossa.

– Tutkimus on lähtenyt hyvin käyntiin. Lähes kaikki kutsutut ovat lähteneet mukaan tutkimukseen, Kainuun sote tiedottaa.

Se toteuttaa hanketta yhdessä Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikön kanssa. Vasta-ainevasteen pysyvyyttä seurataan kahdella näytteenottokerralla: 2-3 kk ja 12 kk diagnoosin saamisen jälkeen.

– Ensimmäisissä mittauksissa vasta-aineita on havaittu valtaosassa tutkimukseen osallistuneiden verinäytteissä, Kainuun sote kertoo.

Tutkimus selvittää, kuinka yleistä vasta-aineiden muodostuminen on covid-19 -taudin sairastaneilla kainuulaisilla potilailla ja eroavatko vasteet eri potilasryhmillä, kuten vanhuksilla ja työikäisillä.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari kertoi elokuussa Kainuun Sanomille ajatuksen tutkimuksesta lähteneen liikkeelle siitä pohdinnasta, että THL:n valtakunnalliset mallinnukset eivät välttämättä kerro suoraan, mihin Kainuussa on varauduttava.

Alueellisesti Kainuussa on muun muassa se erikoispiirre, että jopa kuutisen prosenttia kainuulaisista on töissä Kainuun sotella.

Mallinnuksen ja vasta-ainetutkimuksen lisäksi Kainuussa selvitetään soveltuisiko sylkinäyte koronavasta-aineiden tutkimiseen.

Tutkimushankkeessa kerätään koronapotilailta siis myös sylkinäytteitä. Tarkoituksena on tutkia, muodostuuko sylkeen mitattavia koronavasta-aineita ja korreloivatko vasteet verinäytteisiin.

Näytemateriaalina sylki olisi verta helpompi kerätä ja tutkimuksessa selvitetään sen soveltuvuutta pikamittauskehitykseen.

Kainuun Sanomat kertoo, että Mittaustekniikan yksikölle sylki on ennestään tuttu näytemateriaali. Kajaanissa on aiemmin kehitetty menetelmiä esimerkiksi insuliinin ja stressistä kertovan kortisolin mittaamiseksi sylkinäytteistä.