Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL katsovat, että kaikkien huumausaineiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua. Nuotio ja THL ovat muiden muassa antaneet eduskunnan lakivaliokunnalle lausuntonsa kansalaisaloitteesta, jossa esitetään kannabiksen käytön dekriminalisointia.

Lakivaliokunta järjesti aiheesta asiantuntijakuulemisen keskiviikkona.

– Esitin, että kaikkien huumausaineiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua ja siirtyä sosiaali- ja terveydenhuollon toimia painottavaan haittoja vähentävään politiikkaan YK:n suositusten mukaisesti, Nuotio kertoo Twitterissä.

– Ongelman ydin on siinä, että yksilön vapautta ja itsemääräämisoikeutta korostavassa järjestelmässä tavalliselta ihmiseltä ei voida rangaistuksen uhalla edellyttää päihteettömyyttä. Ihmisillä ei ole velvollisuutta huolehtia itsestään ja terveydestään, vaan itsemääräävä ihminen saa jopa yrittää itsemurhaa. Tämä on aivan periaatteellinen kysymys. Huumausaineen käytön kriminalisointi on puhtaasti holhoavaa lainsäädäntöä, Nuotio kirjoittaa lausunnossaan.

Sen sijaan Nuotion mukaan ei ole ongelmaa säätää rangaistavaksi huumausaineen vaikutuksen alaisena ajamista liikenteessä tai päihteettömyyden vaatimusta ammatti- ja virkatoiminnassa.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on samoilla linjoilla lausunnossaan.

– Omasta puolestani pitäisin parhaana ratkaisuna sitä, että rikoslaissa oman käytön rankaisemattomuus in concreto olisi pääsääntö ja rankaisemisen tueksi pitäisi esittää perusteeksi esimerkiksi käyttö julkisessa tilaisuudessa tai paikassa, jossa lapset altistuvat käytölle, Tolvanen kirjoittaa.

– Oma ehdotukseni on seuraava: oikeusministeriö asettaa laajapohjaisen työryhmän pohtimaan sitä, pitäisikö oman käytön kriminalisoinnista luopua kokonaan vai riittäisikö toimenpiteistä luopumista koskevan sääntelyn tarkistaminen tavalla, joka tekisi toimenpiteistä luopumisen omasta käytöstä säännönmukaiseksi menettelyksi. Olisi syytä myös selvityttää (esimerkiksi valtioneuvoston rahoittamalla) tutkimuksella se, mikä on oman käytön kriminalisoinnin todellinen vaikutus huumausaineiden jakeluorganisaatioiden paljastamisessa, Tolvanen esittää.

Nuotio toteaa, että Norjassa tehdyssä selvityksessä kumotaan väite, että huumeiden käytön rangaistavuuden poisto johtaisi käytön lisääntymiseen. Samanlainen selvitystyö tulisi Nuotion mukaan tehdä myös Suomessa.

THL:n lausunnossa viitataan Nuotion tavoin kansainvälisiin kokemuksiin ja näkemyksiin.

– Monet kansainväliset toimijat ovat perään kuuluttaneet vahvempaa sosiaali- terveyspoliittista otetta huumepolitiikkaan, koska rangaistus toimii huonosti käytön ja sen haittojen ehkäisemisessä, THL:n lausunnossa todetaan.

– Käytön rangaistavuuden poistaminen rikoslaista ei estä puuttumasta käyttöön muilla tavoin. Esimerkiksi Portugalissa käyttäjät ohjataan sosiaali- ja terveyspalveluihin ja käyttäjiin voidaan soveltaa myös hallinnollisia sanktioita.

THL korostaa, ettei se kannata erillislainsäädännön säätämistä kannabiksen rangaistavuudesta, mitä kansalaisaloite käytännössä ajaa.

– Jos käytön rangaistavuudesta luovutaan, sen tulisi koskea kaikkia aineita ja se tulisi tehdä hoitojärjestelmää, ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista samanaikaisesti laajentaen ja kehittäen, THL lausuu.

THL ehdottaa, että Suomessa kehitettäisiin huumepolitiikkaa niin, että huumeiden käyttöön puututtaisiin ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin ja yhteiskunnallista keskustelua jatkettaisiin käytön rangaistavuuden poistamiseksi kaikkien huumeiden osalta.

Aiemmin THL:n asiantuntijat esittivät THL:n blogissa, että huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua.