Suomessa ei tällä hetkellä ole selvää tarvetta koronarokotusten alueelliselle kohdentamiselle, arvioi Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän Krarin puheenjohtaja Ville Peltola Uudelle Suomelle.

Suomen epidemiatilanne on parantunut jo useamman viikon ajan. Samalla rokotusten alueellisen painotuksen merkitys pahimmille epidemia-alueille on vähentynyt.

– Ei sillä ole silloin isoa merkitystä, kun ei ole isoa epidemiaa, Peltola totesi rokotusten alueellisesta painottamisesta.

– Tämä on hyvä asia, että epidemia on kääntynyt näin.

Krar suositteli maaliskuun puolivälissä lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein, että koronarokotteiden jakelussa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla.

Sen jälkeen Suomen koronatilanne on muuttunut.

– Nyt on hyvin vähän koronavirusta liikkeellä ja silloin ei ole juuri merkitystä sillä, annetaanko rokotuksia muutamaa viikkoa aikaisemmin toisille alueille kuin toisille, jos kummallakaan ei ole paljoa virusta, Peltola sanoo.

Voiko olla niin, ettei koko alueellista painotusta edes tarvita Suomeen?

– Voi olla niin. Se menee omaa polkuaan. Siinä on omat sääntönsä ja epidemiologiset raja-arvot, miten se menee.

Suomessa asetus rokotusten alueellisesta kohdentamisesta on voimassa toukokuun loppuun.

Modernan rokotteen toimituserät ja kolmasosa Astra Zenecan rokotteen toimituseristä oli tarkoitus jakaa sairaanhoitopiireille, joissa on ollut vähintään 100 todennettua tartuntaa 100 000:aa asukasta kohti toimituserän jakamista edeltäneiden 14 päivän aikana.

Lisäksi asetus edellyttää, että riskiryhmillä ja yli 70-vuotiailla on ollut mahdollisuus saada ensimmäinen rokoteannos.

Suomen pahimmalla epidemia-alueella Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ilmaantuvuusluku on tällä hetkellä 91,5, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronakartasta.

Rokotusten alueellisen painottamisen ilmaantuvuuskriteeri ei siis täyty tällä hetkellä missään päin Suomea.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio vahvisti Ylelle, että mikään alue ei täytä kohdentamisen kriteereitä, joten kohdentamista ei enää välttämättä Suomessa tarvita. Hänen mukaansa tautitilannetta seurataan viikon välein ja tarvittaessa kohdentamisesta tehdään päätös keskiviikkona.

Koronarokotusten alueellinen painottaminen herätti keväällä poliittista keskustelua. Oppositio arvosteli asian politisoitumista, kun painotusta ei saatu Suomessa nopeasti voimaan. Myös esimerkiksi Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen on ilmaissut julkisuudessa pettymyksensä siihen, että asiassa ei edetty nopeammin.

Lausuntokierroksella Hus ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kannattivat kohdentamista, kun muualla Suomessa oltiin enemmän tai vähemmän kriittisia alueellisia painotuksia kohtaan.