Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suhtautui kriittisesti matkustusrajoitusten höllentämiseen, josta hallitus päätti pitkiksi venyneissä neuvotteluissa torstaina. Uusien rajoitusten myötä hallitus on päättänyt höllentää matkustusrajoituksia niin, että matkustaminen vapautetaan maista, joissa koronatartuntoja on alle 25 sataatuhatta asukasta kohden viimeisen kahden viikon aikana. Tähän saakka vastaava rajaluku on ollut 8–10 tartuntaa.

Strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi erimielisyydestä suoraan hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Jo aiemmin julkisuudessa on kirjoitettu STM:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välisestä ristivedosta joka syntyy ministeriöiden erilaisista näkökulmista. STM katsoo tautitilannetta terveysturvallisuuden kannalta ja TEM elinkeinoelämän kannalta. Matkusturajoitukset ovat haitanneet elinkeinoelämää Suomessa.

Johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta totesi tiedotustilaisuudessa, että hallitus on tehnyt päätöksen raja-arvosta ottaen huomioon kokonaisarvion yhteiskunnan tarpeista koskien terveysturvallisuutta, mutta myös yhteiskunnan muuta toimintaa.

– Ei voida tietenkään sitä asiaa sivuuttaa, että meillä on ero yhä myös näiden 25 rajan alla olevien maiden ilmaantuvuudessa, Salminen sanoi ja jatkoi, että toisaalta Ruotsista on nytkin tullut jonkin verran ruotsinsuomalaisia Suomeen ja toistaiseksi on selvitty ihan hyvin.

– Ei ole mahdollista ennustaa sitä, että miten tämä vaikuttaa, hän totesi viitaten höllennyksiin.

– Tämä on tietysti hallituksen valinta ja tällä tietysti silloin mennään.

STM:n Voipio-Pulkki korosti, että ratkaisut on tehty laajan keskustelun ja pohjatyön perusteella hallituksessa.

– STM:n lähtökohta tähän ilmaantuvuuden nostoon on ollut kriittinen, mutta tässä on tehty hybridistrategian mukainen kokonaisuuden harkinta ja päädytty tähän ratkaisuun ja sen mukaan mennään, Voipio-Pulkki totesi tiedotustilaisuudessa.

– Kyllä meidän täytyy erityisen tarkasti nyt seurata tätä epidemiologista tilannetta valtakunnassa sekä kansallisella tasolla että alueellisella tasolla ja vielä tätä mittaristoa ja kansallisen kokonaiskuvan ajantasaista ylläpitämistä kehittää.

Tiedotustilaisuudessa kysyttiin vielä erikseen, jyräsikö taloussiipi tässä nyt terveyssiiven.

Tätä ei ollut kukaan valmis myöntämään. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) painotti, että hallitus on käynyt läpi malleja, joiden toteuttaminen on terveyturvallista. Testaamis- ja karanteenimallilla saadaan hänen mukaansa 90 prosenttia riskistä haltuun.

– Hallitus on sitoutunut yhteiseen strategiaan. Kaikki näkökulmat kolmiosta otetaan huomioon: tautitilanne, juridiset reunaehdot ja sitten taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Tämä kolmio muodostaa hallituksen päätöksenteon kokonaisuuden. On ihan selvää, että kun näitä pohditaan, niin keskustelu ei ole helppoa, mutta kun hallitus päätökset tekee, niin hallitus tekee ne yhteisenä rintamana ja tästä ei ole mitään epäselvyyttä, Ohisalo sanoi ja lisäsi, että hallituksen oli pakko rakentaa pitkän linjan uusi malli, koska Schengen-säännöstö ei ole enää Suomessa pitkään käytettävissä.

– Nytkin me menemme sen rajan yli ja jatkamme sisärajatarkastuksia pidempään kuin monissa muissa maissa on tehty, Ohisalo sanoi.

Ohisalo viittaa siihen, että Schengenin rajasäännöstön mukaan Schengen-maiden välistä sisärajavalvontaa ei pääsääntöisesti tule jatkaa kuuden kuukauden enimmäisajanjakson jälkeen. Tästä on mahdollista tehdä perusteltuja poikkeuksia. Suomessa kuuden kuukauden ajanjakso tulee täyteen 18.9. ja valtioneuvosto päätti, että koronaepidemian toisen aallon torjumiseksi Suomi jatkaa sisärajoilla maakohtaisia maahantulon rajoituksia 19.9.-18.10.2020.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) huomautti, että STM:n rooliin kuuluu olla kriittinen tällaisissa tilanteissa, joissa siirrytään uusiin toimintamalleihin. Hänen mukaansa STM:n ansiosta Suomen tilanne on tähän mennessä pysynyt ”näin erinomaisena”.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) korosti, että kyseessä oli hallituksen yhteinen päätös. Julkisuudessa on kirjoitettu nimenomaan Lintilän ja toisaalta sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiurun (sd) välisestä ristivedosta.

– Ei tässä varmaan kukaan ketään jyrännyt. Tästä tuli hallituksen yhteinen päätös, Lintilä sanoi.

Lintilän mukaan rajoitukset ovat olleet kansallisia, koska alueellisilta rajoituksilta puuttuu oikeuspohja. Hänen mukaansa isoin merkitys tulee kokonaismatkailun vähentymisen kautta sekä yritysten toiminnan vaikeutumisen kautta.

– Onhan tämä ollut järkyttävän vaikea, Lintilä kuvasi ja viittasi esimerkkinä ulkoministeri Pekka Haavistoon (vihr), joka joutui kahdeksi viikoksi karanteeniin ulkomaanmatkan jälkeen.

Lintilän mukaan Suomen johtavilla veturiyrityksillä on sama tilanne.

– Täysin mahdoton lähteä ulos, koska ei ole edellytyksiä jäädä sitten karanteeniin pariksi viikkoa, Lintilä sanoi ulkomaanmatkoihin viitaten.

Lintilän mukaan elinkeinoelämälle saadaan huomattavasti parempia mahdollisuuksia toimintaan, kun tulee ”nopean liikkumisen mahdollisuus alta 3 vuorokauden”.

– Mikä se hintalappu on ollut, niin sitä on mahdoton sanoa.