VTT kehittää kumppaneidensa kanssa puettavia antureita, kuten käyttäjälle lähes huomaamattomia älylaastareita, jotka seuraavat potilaan peruselintoimintoja tauotta ja lähettävät tiedot langattomasti valvontajärjestelmään.

– Kehitämme joustavia älylaastareja, jotka mittaavat esimerkiksi hengitystaajuutta, happikyllästeisyyttä, syketaajuutta, lämpötilaa ja jopa EKG:tä eli sydänfilmiä. Älylaastari lähettää mittaustulokset järjestelmään, joka analysoi ne ja tuottaa seurantatietoa sekä hälytyksiä. Esimerkiksi leikkauksesta toipuva potilas voi mittausten aikana liikkua vapaasti sen sijaan, että hän makaisi piuhojen keskellä sängyssään, sanoo tutkimustiimin päällikkö Teemu Alajoki VTT:ltä tiedotteessa.

Jos sairaalahoidossa olevien potilaiden tilaa voitaisiin tarkkailla tauotta ja etänä, varhaiset varoitusmerkit tilan heikkenemisestä tulisivat sairaalahenkilökunnan tietoon viiveettä, ja he voisivat reagoida niihin nopeasti. Tämä vähentäisi jopa hengenvaarallisten komplikaatioiden vaaraa ja edistäisi toipumista. Nopea reaktio elintoimintojen muutoksiin on äärimmäisen tärkeää esimerkiksi hengitysvaikeuksista kärsivien koronapotilaiden hoidossa, mutta terveydenhuollon kuormituksen kasvaessa tiivis tarkkailu ei ole aina mahdollista.

Puettavat anturit voisivat mahdollistaa etävalvonnan myös kotona, jolloin potilaita voitaisiin kotiuttaa turvallisesti tavallista aikaisemmin, mikä säästäisi terveydenhuollon voimavaroja.

Puettavan elektroniikan tuttuja esimerkkejä ovat aktiivisuusrannekkeet ja sykevyöt. VTT:n tavoitteena on korvata kömpelöt laitteet lähes huomaamattomilla ja käyttömukavuudeltaan erinomaisilla älylaastareilla, joita voidaan valmistaa suuria määriä muutaman euron kappalehintaan.

Älylaastarin rakenne perustuu painettavaan elektroniikkaan, jota VTT on kehittänyt jo parinkymmenen vuoden ajan eri toimialoille. Taipuisa ja jopa venyvä alustamateriaali pyörii rullalta rullalle kuin kirjapainossa, ja johdotukset painetaan sille johtavalla musteella. Erilliskomponentit, kuten IC-piirit, kiinnitetään alustaan johtavalla liimalla, ja sekin onnistuu automaattisesti rullaprosessissa.

Suurin yksittäinen komponentti laastarilla on nappiparisto, ja sekin korvautuu varmasti lähivuosina joustavalla paristolla.

VTT kehittää myös data-analytiikkaa, joka pystyisi esimerkiksi punnitsemaan yksittäisen mittaustuloksen muutoksia ja vertaamaan niitä potilaan muihin mittaustuloksiin. Parhaimmillaan järjestelmä tuottaisi automaattisia hälytyksiä, jotka varoittaisivat potilaan tilan muutoksista, kuten sydänhäiriöistä tai verenmyrkytyksestä.

Sopivan analytiikan avulla älylaastari voisi palvella myös omaa kuntoaan ja terveyttään seuraavia ihmisiä älykellojen ja -sormusten tapaan, tosin tarkemmin.

VTT odottaa ensimmäisiä älylaastareita markkinoille parin kolmen vuoden sisällä. Tutkimushankkeissa on otettu jo askel seuraavan tason ratkaisuihin, ihon kaltaiseen elektroniikkaan, jota käyttäjä ei tunne senkään vertaa kuin älylaastaria. Osa tutkimuksista kohdistuu myös laastareihin, jotka yhdistävät sähköiset elintoimintojen mittaukset biokemialliseen analyysiin, esimerkiksi hien mittaamiseen.

Lue myös: