Elimistön immuunivaste tuhoaa taudinaiheuttajien lisäksi myös vioittuneita tai haitalliseksi muuntuneita soluja kuten syöpäsoluja. Lääketieteen lisensiaatti Kyösti Tahkola tutki väitöskirjassaan paikallisen immuunivasteen vaikutusta haimasyöpäpotilaiden ennusteeseen sekä mekanismeja, joilla kasvain pyrkii estämään immuunivasteen toimintaa.

Haimasyöpä on länsimaissa yleistyvä sairaus ja sen ennuste on nykyhoidoillakin säilynyt varsin huonona. Kirurgia on edelleen ainoa hoitomuoto, jolla tauti saatetaan voida parantaa pysyvästi. Valtaosassa tapauksista tauti on diagnosoitaessa jo edennyt leikkaushoidon ulottumattomiin.

Tiedotteen mukaan elimistön immuunivasteen on pitkään tiedetty olevan tärkeä syöpää ehkäisevä ja sen kasvua rajoittava tekijä. Siitä huolimatta lääketutkimus keskittyi pitkään kehittämään ennen kaikkea syöpäsoluja tuhoavia lääkkeitä. Viimeisen vuosikymmenen aikana on herännyt kiinnostus hyödyntää immuunivastetta syövän hoidossa.

"Joissakin syöpätaudeissa on immuunivastetta vahvistavilla lääkkeillä saatu erittäin lupaavia tuloksia. Haimasyövän hoidossa tätä ei ole ainakaan vielä nähty”, Tahkola kertoo tiedotteessa.

"Pyrimme tutkimuksen alkuvaiheessa selvittämään leikkauksella poistettuja syöpäkasvaimia tutkimalla, voiko kasvainalueen tulehdussolujen määrään perustuvalla luokituksella ennustaa leikkauksella poistetun haimasyövän käyttäytymistä. Näin näyttää olevan.”

Haimasyöpäkasvaimen mikroympäristö on erittäin monimutkainen ja osin huonosti tunnettu kokonaisuus, jossa syöpäsolut vaikuttavat immuunipuolustuksen soluihin monin tavoin pyrkien vähentämään niiden määrää alueella ja estämällä niiden toimintaa.

Väitöstutkimuksessa tätä vuorovaikutusta selvitettiin tutkimalla muun muassa kasvaimen alueella esiintyvien säätelymolekyylien vaikutusta potilaiden selviytymiseen.

”Jotta tulevaisuudessa taistelu haimasyöpää vastaan voitaisiin voittaa, tarvitaan kirurgian lisäksi perinteisiä syöpälääkkeitä, mutta myös elimistön luonnollisen immuunipuolustuksen vahvistamista eli immunomodulaatiota. Lisäksi hoidot tulisi toteuttaa yksilöllisesti kasvainsolujen ja niiden mikroympäristön piirteisiin nojautuen. Tähän tämä tutkimus antaa omalta osaltaan keinoja”.

LL Kyösti Tahkola on kotoisin Raahesta. Hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Oulun yliopistossa vuonna 2009 ja valmistunut gastrokirurgian erikoislääkäriksi Tampereelta vuonna 2019. Hän asuu Jyväskylässä ja työskentelee gastrokirurgina Keski-Suomen Sairaala Novassa.

Lääketieteen lisensiaatti Kyösti Tahkolan gastrokirurgian alaan kuuluva väitöskirja Host Immune Response and Tumour Microenvironment in Pancreatic cancer -Impact on Patients’ Survival tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021..