Tutkijoita kiinnostaa nyt havainto, että jotkut ihmiset eivät vaikuta millään sairastuvan koronaan, vaikka he altistuisivat toistuvasti tartunnalle.

Toiveena on, että näitä ei-koskaan-koronaa-ihmisiä tutkimalla löydettäisiin uuden tehokkaan koronarokotteen eväitä.

”Ajatus vastustuskykyisistä ihmisistä on kiehtova, mutta emme useinkaan tiedä riittävän yksityiskohtaisesti, miksi joku saa tai ei saa tartuntaa, kun olosuhteet tartunnalle ovat olemassa", CDC:n Covid-19-tiimin ylilääkäri John Brooks sanoo tietotoimisto Axiosille.

Syitä joidenkin ihmisten erityiseen suojaan koronatartunnalta voi löytyä monelta suunnalta: sairastetuista muista infektioista, genetiikasta, ympäristötekijöistä, viruskuormasta tai puhtaasta tuurista.

Jonkinlaista alustavaa tutkimustietoa aihepiiristä on kuitenkin alkanut herua.

Helmikuun alussa aiheesta julkaistiin Naturen portfoliossa niin sanottu pre print -tutkimus eli vertaisarviointia vasta odottava tutkimus, jonka toteutustapa on erittäin kiistanalainen ja koko pieni.

Siinä brittitutkijat altistivat tarkoituksella joukon vapaaehtoisia rokottamattomia ihmisiä koronatartunnalle. Tutkimukseen oli valittu sellaisia rokottamattomia henkilöitä, joilla ei ollut viitteitä aiemmin sairastetusta covid-19-infektiosta.

Koehenkilöiden nenään tiputettiin koronavirusta sisältävä pisara. Kokeeseen osallistuneesta 34 henkilöstä 16 ei silti saanut koronatartuntaa.

Yksi tai useampi tekijä vaikeuttaa viruksen sitoutumista soluun.

Lontoon Imperial Collegen kokeellisen lääketieteen professori Peter Openshaw ei pitänyt sitä yllättävänä, että kaikki eivät sairastuneet koronaan. Hänestä yllättävin havainto oli se, miten mahdollisimman pienelle annokselle koronavirusta altistuminen sairastutti liki puolet osallistuneista.

Jos osalla on supervastustuskyky koronaa vastaan, niin se herättää vastakysymyksen.

”Miksi jotkut ovat muita haavoittuvampia koronalle”, Openshaw pohtii tietotoimisto Axiosin jutussa.

Hänen mukaansa on tiedossa lähes 20 geeniä, jotka saattavat altistaa koronan vaikealle muodolle.

Ei ole mahdotonta sekään, että osa ihmisistä on geneettisesti kykeneviä vastustamaan koronatartuntaa.

”Sitä on nähty joissakin muissa tartuntataudeissa, jossa yksi tai useampi tekijä vaikeuttaa viruksen sitoutumista soluun tai kulkeutumista sen sisällä”, sanoo immunologi Gigi Gronvall Johns Hopkinsin terveysturvallisuuden keskuksesta.

Hän toivoo, että koronalta tähän asti säästyneet eivät erehtyisi pitämään itseään ei-koskaan-koronaa-superihmisinä.

Kiinnostava tulokulma koronatartunnalta välttyviin on myös teoria siitä, että heidän suojansa olisivat terveet limakalvot, jotka katkaisevat viruksen reitin kehoon heti alkuunsa.

Tämän vuoksi maailmalla, ja Suomessakin, tutkitaankin suihkeena nenään annettavia koronan tehosterokotteita.

”Rokote toimii paremmin, jos se annostellaan samaa reittiä, mitä sairauden aiheuttaja käyttää”, CDC:n Brooks sanoo.