Kiireettömään erikoissairaanhoitoon jonottaa Suomessa yli 140 000 ihmistä. Heistä noin 31 000 oli jonottanut hoitoon pääsyä yli kolme kuukautta ja 9 500 yli puoli vuotta.

Kuuden kuukauden hoitotakuun ajat ylittyvät selvästi lähes kaikissa Suomen sairaanhoitopiireissä.

Tilanne on päässyt pahaksi, koska koronaepidemia on sitonut sairaaloiden henkilökuntaa teho-osastoilla vaadittavaan ympärivuorokautiseen hoitoon sekä muihin koronan vaatimiin erityistoimiin.

Suomessa olisi kuitenkin mahdollista alkaa jonojen purku nopeastikin.

Maan hallitus on sitoutunut purkamaan hoito- ja palveluvelkaa 450 miljoonaa eurolla vuosina 2021–2023 esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat kuitenkin lähteneet nihkeästi liikkeelle.

Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho listaa kolme eri mallia, joilla voi nopeuttaa hoitoon pääsyä ja purkaa erikoissairaanhoidon hoitojonoja.

Ensimmäinen keino ovat palvelusetelit.

”Käyttöönotto on nopeaa ja palveluseteleistä on olemassa jo lainsääntö. Ei tule yhtään turhaa byrokratiaa. Jos päätös tehdään tänään, palveluseteli on lyhimmillään käytössä kuukauden tai kahden päästä kohdistettuna tiettyyn toimenpiteeseen.”

Toinen mahdollinen keino ovat suorat ostopalvelut.

”Kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat koska tahansa tehdä päätöksiä, että tietty palvelu alihankitaan tai esimerkiksi silmäleikkausten sarja ostetaan. Tässäkin on hyvin nopea käyttööntuloaika.”

Kolmas ja Ihon mielestä kenties paras keino ovat Kela-korvaukset.

”Kelan korvausjärjestelmä on nerokas, sillä se mahdollistaa paineen tasauksen terveydenhuollon eri järjestelmien välillä. Kela-korvauksia voidaan kohdentaa ja korvaustasoa voidaan tarpeen mukaan kasvattaa. Asiakas osallistuu itse kustannuksiin, mutta Kela-korvaus toimii tehokkaasti porkkanana itse maksaville asiakkaille.”

Leikkausten viivästymiset aiheuttavat niitä odottaville vaikeuksia, sillä kynnykset esimerkiksi kaihileikkaukseen tai lonkkaleikkaukseen pääsylle ovat korkeita. Kaihileikkaukseen jonottavalla on näöstään jo puolet mennyttä, lonkkaleikkaukseen jonottavilla liikkuminen on rajoittunutta ja kivut usein kovat.

”Yksilötasolla tämä on murheellista, puhumme vakavista ja kouriintuntuvista asioista. Niihin voimme kuitenkin vaikuttaa hyvin nopeasti, jos niin haluamme. On aika iso päätös olla tekemättä jonoille mitään, kun keinot ovat olemassa”, Iho vetoaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee jonodataa kuukausittain. Yhdessätoista sairaanhoitopiirissä oli yli tuhat henkilöä, jotka olivat jonottaneet tarpeelliseksi todettua hoitoa yli kolme kuukautta. Määrällisesti eniten heitä oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Vielä pidempään jonottaneitakin on tuhansia. Yli puoli vuotta tarpeelliseksi todettuun hoitoon jonottaneita oli suhteellisesti eniten Kymenlaaksoon sairaanhoitopiirissä, peräti 24 prosenttia. Kyseenalaiseen kärkiviisikkoon pääsivät myös Keski-Suomen, Päijät-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit.

Lukumäärällisesti näitä liian pitkään jonottamaan joutuneita on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Useat sairaalajohtajat ovat julkisuudessa kertoneet olevansa huolestuneita kasvavasta hoitovelasta, kun koronaepidemia yhä vie paljon sairaaloiden voimavaroja.

Jonojen purkupäätöksiin vaaditaan useimmiten sairaanhoitopiirin hallituksen päätös. Sairaanhoitopiirit käyttivät jo ennen korona-aikaa terveysyhtiöitä apuna esimerkiksi liian pitkiksi venyneiden kaihi- ja lonkkaleikkausjonojen lyhentämisessä.

Ihon mukaan terveysyhtiöt voisivat hoitaa paljon enemmän myös niin kutsuttuja skopioita eli tähystyksiä ja tähystysleikkauksia, jotka ovat vähän kajoavia vatsan alueen toimenpiteitä.

”Liian paljon on sitä, että viimeiseen asti yritetään omin voimin ja luotetaan, että asiat kääntyvät parempaan suuntaan. Pitäisi käyttää ennakoiden mahdollisuuksia hyödyksi, ettei jouduttaisi pelkkään tulipalojen sammuttamiseen”, Iho toteaa.

Ruotsissa jo järeitä päätöksiä

Ruotsissa julkiset palveluiden järjestäjät ovat todenneet, ettei julkinen terveydenhuolto tule yksin selviämään koronan aikana syntyneestä hoitovelasta. Ainakin 16 lääniä on ilmoittanut, että ne aikovat ostaa yksityisiltä sairaaloilta leikkauksia erikoissairaanhoidossa.

Sairaanhoidosta vastaavia läänejä on Ruotsissa kaikkiaan 21.

”Pisimmällä on Norrbottenin alue, joka neuvottelee raamisopimuksia eri toimittajien kanssa. He ovat ilmoittaneet, että ensimmäiset potilaat pitäisi hoitaa tällaisilla järjestelyillä jo tämän vuoden puolella. Muut alueet seuraavat perässä”, Ville Iho kertoo.

”Jonojen purku voisi siis alkaa jo joulukuussa.”

Suomen suurimmat terveysyhtiöt Terveystalo ja Mehiläinen toimivat molemmat myös Ruotsissa.

Ville Iho arvioi, että Suomessakin voitaisiin päästä samankaltaiseen aikatauluun kuin Norrbottenin alueella, jos päätöksiä syntyy lähiviikkoina. Jonojen purku voisi siis alkaa jo joulukuussa.

”Puhutaan joka tapauksessa kuukausien työstä, vaikka laitetaan kaikki käytettävissä olevat voimat töihin. Voimme näin kuitenkin oleellisesti nopeuttaa jonojen purkua.”

Entä jos jonojen purusta ei Suomessa synnykään päätöksiä?

”Uhkakuva on, että luottamus suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään rapautuu. Se ei rapaudu vain palveluja tarvitsevien joukossa, vaan myös ammattilaisten keskuudessa.”

”Ylipäätään pitäisi katsoa julkisella puolellakin nykyistä enemmän palveluiden loppukäyttäjiä, siis asiakkaita ja veronmaksajia. Pitäisi puhua kuinka nopeasti saamme ihmisille apua”, Ville Iho toteaa.