Tuore suomalaistutkimus vahvistaa nykykäsitystä siitä, että keski-iän terveelliset elintavat voivat pienentää myöhempää riskiä sairastua muistisairauksiin.

Turun yliopiston, Valtakunnallisen PET-keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa selvitettiin, ennustaako keski-iän insuliiniresistenssi myöhempää suoriutumista tiedonkäsittelytoiminnoissa tai toisaalta aivojen verenkiertoperäisten muutosten määrää. Tutkimuksen perusteella alentunut insuliiniherkkyys keski-iässä ennustaa hitaampaa aivojen prosessointinopeutta ja huonompaa toiminnanohjausta 15 vuotta myöhemmin.

– Insuliiniherkkyyttä voidaan parantaa muun muassa terveellisen ruokavalion, liikunnan ja ylipainon vähentämisen avulla, tohtorikoulutettava, geriatrian erikoislääkäri Sini Toppala PET-keskuksesta toteaa tiedotteessa.

Tyypin 2 diabeteksen on jo aiemmin osoitettu olevan Alzheimerin taudin itsenäinen riskitekijä. Lisäksi on näytetty, että jo alentunut insuliiniherkkyys on yhteydessä heikompaan kognitiiviseen, eli muistin ja muiden tiedonkäsittelytoimintojen, suoriutumiseen.

Alentuneessa insuliiniherkkyydessä kudokset eivät reagoi normaaliin tapaan verenkierron insuliiniin. Tila edeltää tyypin 2 diabeteksen kehittymistä.

Tyypin 2 diabeteksen vaikutustavat tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemiseen ovat epäselviä. On arveltu, että riski liittyisi aivojen verenkierron vaurioihin.

Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että hitaampi aivojen prosessointinopeus oli yhteydessä lisääntyneisiin aivojen amyloidikertymiin. Aivojen amyloidikertymää pidetään Alzheimerin taudin varhaisimpana merkkinä, ja amyloidi-valkuaisainetta voidaan todeta aivoissa jopa 20 vuotta ennen tautiin sairastumista.

Alentuneen insuliiniherkkyyden ja tapahtumamuistin tai kielellisten toimintojen väliltä ei sen sijaan löytynyt yhteyksiä. Alentunut insuliiniherkkyys ei myöskään näyttänyt lisäävän aivojen verenkiertoperäisiä vaurioita, mutta tämä yllättävä löydös saattaa selittyä kohtalaisen pienellä ja terveellä tutkimusjoukolla.

Tutkimus julkaistaan Journal of Alzheimer’s disease -lehden lokakuun numerossa.

Aivojen verenkiertoperäiset muutokset eivät sen sijaan olleet yhteydessä neuropsykologisten testien tuloksiin.