Mitä Aarhusin yliopistollisesta sairaalasta Tanskassa voisi ottaa opiksi työntekijäkokemuksen muotoilun kannalta?

– Luin taannoin sairaalasta kertovan artikkelin, jossa kerrottiin, että kirurgit pyöräilevät Jopoilla rakennuksen sisällä päivittäin 20-30 kilometriä, koska rakennus on niin valtava. Jos kirurgi on ei-niin-sporttinen, tämä voi olla negatiivinen asia, sanoo Head of Employee Experience & Leadership Sini Lindholm Talent Vectialta.

– Toisaalta joku toinen kirurgi voi ajatella, että näin pysyy hyvin kunnossa, eikä tarvitse työpäivän jälkeen enää urheilla.

Terveydenhuollon organisaatioidenkin kannattaisi miettiä tarkemmin työntekijäkokemuksen muotoilua, koska kilpailu osaajista on alalla kovaa.

Hyvä työntekijäkokemus auttaa sitouttamaan parhaat tekijät omaan taloon.

Työntekijäkokemuksen tilanne ei Suomessa ole kuitenkaan hääppöinen, kuten on käynyt ilmi Talent Vectian tekemästä tutkimuksesta. Sen mukaan kolme neljästä suomalaisorganisaatiosta pitää asiakaskokemusta strategisena prioriteettina, mutta työntekijäkokemukselle vastaavan aseman antaa alle puolet työpaikoista.

– Miten pysymme riittävästi työntekijöiden pulssilla, jotta ymmärrämme, mikä heitä motivoi ja draivaa? Hyvää työntekijäkokemusta kannattaa tukea.

Se, että työnantajat eivät tunne työntekijöidensä tarpeita, näkyy kolikon toisella puolella. Vain kolmannes työntekijöistä kokee, että oma työnantaja tietää, mikä luo hänelle hyvää työntekijäkokemusta.

Lindholm kannustaa organisaatioita muotoilemaan työntekijäkokemusta.

– Ihmiset ovat erilaisia odotuksineen, tarpeineen ja elämäntilanteineen. He tarvitsevat erilaisia johtamisen, osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin palveluita.

Työntekijäkokemusta voidaan kehittää eri tavoin. Yksi tapa on työntekijäpolun analysointi ja kriittisten pisteiden tunnistaminen.

– Työntekijäkokemuksen muotoiluun tarvitaan riittävä ymmärrys nykytilasta. Siitä, mikä on hyvin ja mitä kannattaa vaalia sekä siitä, missä on kipupisteitä ja korjaamisen tarvetta.

Analysoinnin ei tarvitse olla raskastekoinen.

– Voi katsoa, miten työnantajamielikuva jaksaa, millainen rekrytointiprosessi on, miten perehdytys hoidetaan… Ajatuksena on, että hyvin kevyellä sprinttimäisellä ”ymmärrä, analysoi, muotoile, lanseeraa ja osallista” -mallilla lähdetään pilotin kautta toimeen.

Toinen tapa työntekijäkokemuksen kehittämiseen on tutkia niin sanottuja totuuden hetkiä eli työsuhteen elinkaariajattelun sijaan tarkastellaan erilaisia merkityksellisiä tilanteita.

– Merkitykselliset hetket voivat olla spesifejä, kuten ensimmäinen työpäivä, lapsen syntymä, ylennys tai tilanne, jossa ihminen kohtaa jaksamishaasteita. Samoin ne voivat olla jatkuvia hetkiä, kuten yhteistyösuhteet tai fyysinen työympäristö.

Kolmannessa merkityksellisten hetkien luokassa ovat luodut hetket.

– Luodut hetket ovat niitä, mitä tehdään oman porukan kanssa, kuten tiimin kehitystilaisuudet.

Ideana on, että jokainen tunnistaa merkityksellisiä hetkiä näistä kolmesta näkökulmasta.

– Työntekijät ryhmittelevät kriittiset, kivat ja ei lainkaan kriittiset hetket. Siitä saa aikaan hyviä keskusteluja, joilla luodaan yhteistä ymmärrystä erilaisuudesta.