Vaikka työikäisten suomalaisten ruokavalio on vuosikymmenten saatossa parantunut ja verisuonisairauksien hoito on kehittynyt, aivosairauksien määrä ei ole laskenut samaa tahtia.

”Se on hämmentävä ilmiö”, aivotutkija, professori Minna Huotilainen sanoo tiedotteessa tutustuessaan Aivosäätiön ja lääkeyritys Merckin tilaamaan kyselytutkimukseen, jossa suomalaiset kertovat aivoterveyteen liittyviä huoliaan.

Huotilainen tulkitsee kyselyn tulosten viittaavan siihen, että työelämässä on ongelmia.

”Epäsuhtaan voi vaikuttaa stressi, joka aiheutuu työelämän pirstaloitumisesta, kuormittavista työskentelyn tavoista sekä vapaa-aikaa valtaavasta digilaitteiden käytöstä.”

Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus toukokuussa 2021. Siihen osallistui 1365 täysi-ikäistä vastaajaa, ja sen tulokset on painotettu edustamaan Suomen aikuisväestöä sukupuolen, ikäryhmien ja alueellisuuden mukaisesti.

Kyselyssä ihmisiä huolestutti kaikkein eniten unen määrä tai laatu (57 % vastaajista) sekä liian vähäinen liikunta (42 %). Kolmas huoli liittyi aivojen kuormittamiseen esimerkiksi stressin tai ’multitaskaamisen’ seurauksena (38 %).

”Se, että näin iso osa suomalaisista on huolissaan nukkumisesta tarkoittaa, että myös päivän puolella on aivoterveydelle haitallisia asioita. Tilanteessa, jossa ihminen toimii jatkuvan kiireen, multitaskaamisen ja keskeytysten keskellä, elimistössä on jatkuvasti käynnissä stressireaktio, joka kuormittaa myös aivoja ja heikentää unen laatua”, Huotilainen sanoo.

Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia ja aivosairauksien ennaltaehkäisemistä.

Asiantuntija-arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia Alzheimerin taudin tapauksista ja 80 prosenttia aivoverenkierron häiriöistä aiheutuu tekijöistä, joihin jokainen voi vaikuttaa omilla elämäntavoillaan – ja työelämäntavoillaan, Aivosäätiö ja Merck tiedottavat.

Kaikki työelämä on aivotyötä, vaikka se olisi kuinka fyysistä.

Professori Huotilainen kehottaa työpaikkojen johtoporrasta arvioimaan työtä aivoterveyden kannalta.

”Kaikki työelämä on aivotyötä, vaikka se olisi kuinka fyysistä. Yhtä lailla tietotyössä kuin hoitoalalla väsymys on henkistä väsymystä. Stressaantunut ihminen ei voi tehdä luovaa ongelmanratkaisua tai hyvää asiakaspalvelua. Muistuttaisin esihenkilöitä ja johtajia siitä, että aivojahan siellä työpaikalla johdetaan.”

Huotilainen listaa kolme käytännön vinkkiä, joilla sekä esihenkilöt että työntekijät voivat pyrkiä tekemään työstä aivoterveyden kannalta myönteisempää:

1.TYÖN SUJUVUUTEEN PANOSTAMINEN – ”Työ itsessään ei kuormita, vaan työn sujumattomuus ja kaikenlainen sählinki sen ympärillä.”

2.MALLIA HARRASTUKSISTA JA VAPAAEHTOISTÖISTÄ – ”Niissä ihmisten oman päätöksen rooli on isompi. Jos työntekijälle annetaan mahdollisuus pitää työn kokonaiskuva omissa käsissään ja tehdä työtä omalla persoonallaan, työ muuttuu palkitsevammaksi ja aivoja vähemmän kuormittavaksi.”

3.PEILIIN KATSOMISEN HETKI KORONA-ARJEN JÄLKEEN – ”Useilla työpaikoilla olemme nyt harjoitelleet etätyötä puolitoista vuotta, ja työarkeemme on hiipinyt kuormittavia käytäntöjä. Nyt olisi tärkeää pysähtyä ja kysyä itseltämme: Onko meillä fiksut työn tekemisen tavat?”