Palliatiivinen hoito tulee turvata jokaiselle sitä tarvitsevalle. Tätä korostetaan uusissa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelujen tuottamista ja laadun parantamista koskevassa suosituksessa.

Joka vuosi Suomessa noin 30 000 eri ikäistä ihmistä tarvitsee palliatiivista hoitoa. Potilaiden ja heidän läheistensä tarvitsemien palvelujen parantamiseksi on nyt luotu palliatiivisen hoidon laatukriteerit niin terveydenhuoltoon, iäkkäiden ihmisten sosiaalipalveluihin kuin lasten ja nuorten hoitoon.

Keskeinen suositus on, että jokaiseen sairaanhoitopiiriin perustetaan palliatiivinen keskus. Keskukset ovat avainasemassa palliatiivisessa hoitoketjussa. Ne koordinoisivat toimintaa ja huolehtisivat siitä, että jokaisella sairaanhoitopiirillä on palliatiivisen hoidon suunnitelma ja palveluketju.

Lisäksi suosituksissa palliatiivinen hoito ja saattohoito halutaan integroida sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään siten, että palveluketju kattaa kaikki elämän loppuvaiheen hoitoa tarjoavat terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt.

Erityistason palliatiivisen hoidon saatavuutta parannetaan tuomalla palliatiivisen kotisairaalan palvelut kotiin ja asumispalveluyksiköihin kaikkien ulottuville sekä vahvistamalla yhteistyötä eri palveluntuottajien välillä.

Lasten palliatiivinen hoito linjataan aina erityistason hoidoksi, josta on vastuu yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla. Myös siellä tulee tarjota kotisairaalapalvelut yhdessä aikuispuolen toimijoiden kanssa ja ottaa huomioon koko perhe vielä lapsen kuolemankin jälkeen.

Suositukset ovat sosiaali- ja terveysministeriön asettaman asiantuntijaryhmän käsialaa. Ryhmän tekemä selvitys toi esiin joitakin kipukohtia palliatiivisen hoidon nykytilassa.

Selvityksen mukaan iäkkäät ihmiset käyttävät runsaasti akuuttipalveluja ennen kuolemaa. Lähestyvää kuolemaa ei kuitenkaan tunnisteta ajoissa, ja esimerkiksi kotihoitoa tai ympärivuorokautista hoitoa saavaa iäkästä yritetään hoitaa parantavasti silloinkin, kun olisi pitänyt jo siirtyä oireenmukaiseen hoitoon.

Saattohoidon osaamisvaje vaihtelee alueittain iäkkäiden henkilöiden palveluissa ja sitä on eniten kotihoidossa. Asumispalveluiden kehittämistarpeet kohdentuvat oirehoidon osaamiseen ja vuorovaikutustaitojen kohentamiseen.

Palliatiivisesta hoidosta tarvitaan selvästi lisää koulutusta. Osaamisvajeen korjaamiseksi asiantuntijaryhmä suosittelee ammattilaisten systemaattisen perusopetuksen sekä täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen järjestämistä.

Henkilöstön osaamista ehdotetaan vahvistettavaksi muun muassa kehittämällä perus- ja erikoistumiskoulutusta sekä ottamalla käyttöön saattohoitopassi tai vastaava täydennyskoulutus perustason yksiköissä.