Noin 21 prosenttia suomalaisista on ottanut rokotteen TBE:tä eli puutiaisaivotulehdusta vastaan, selviää lääkeyritys Pfizerin teettämästä kyselytutkimuksesta.

Kuitenkin vain 39 prosenttia ensimmäisen rokotuksen ottaneista on ottanut koko aloitussarjan. Lisäksi suomalaisista, jotka ottivat koko kolmen rokotteen sarjan, 24 prosenttia otti sen suositellun ajan sisällä.

– Kesken jäänyt rokotussarja ei luonnollisestikaan välttämättä anna täydellistä suojaa taudinaiheuttajaa vastaan. Jos rokotussuojan tiettyä sairautta vastaan haluaa, on ensiarvoisen tärkeää, että käy ottamassa kaikki suojaan vaadittavat rokotteet aikataulussaan terveysviranomaisten ohjeiden mukaan, kertoo Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen tiedotteessa.

TBE-rokotuksen perusrokotussarjaan kuuluu kolme rokoteannosta. Toinen annos tulisi ottaa 1–3 kuukautta ensimmäisen jälkeen ja kolmas 5–12 kuukautta toisen jälkeen. Aloitussarjan jälkeen rokotussuojaa on muistettava pitää yllä tietyin väliajoin otettavilla tehosterokotuksilla.

– Tyypillisesti rokotussarja jäänee kesken sen takia, että rokotuksen ottaja puhtaasti unohtaa ottaa sarjan loppuun. Investointina rokottautuminen TBE:tä vastaan saattaa olla esimerkiksi nelihenkiselle perheelle merkittävä. Jos rokotussarja jää kesken tai tehosteet jätetään ottamatta, voi investointi mennä hukkaan suojan jäädessä vajaaksi, sanoo Pfizerin rokoteyksikön lääketieteellinen asiantuntija Heidi Åhman.

Åhmanin mukaan tautitapausten määrä on saatu kattavalla rokotusohjelmalla käännettyä selvään laskuun Suomessa esimerkiksi Ahvenanmaalla, jossa rokotukset TBE:tä vastaan aloitettiin vuonna 2006. Vuosien 2010–2019 aikana Ahvenanmaalla diagnosoitiin 76 TBE-tapausta, mikä on 42 prosenttia vähemmän verrattuna vuosiin 2000–2009, jolloin tapauksia diagnosoitiin 130.

TBE-rokote eli rokote puutiaisaivotulehdusta vastaan kuuluu Suomessa pääosin vapaaehtoisesti otettaviin, itse maksettaviin rokotuksiin. Tietyillä THL:n määrittelemillä alueilla TBE-rokotteen aloitussarja kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan, eli sen saa maksutta. THL suosittelee TBE-rokotusta niille, jotka liikkuvat paljon luonnossa riskialueilla.

Puutiaistutkija Jani Sormunen Turun yliopistosta arvioi, että ilmastonmuutoksen myötä punkkien määrä Suomessa kasvaa ja riskialueet laajentuvat. Samalla myös riski TBE:n saamiseen kasvaa. Tänä vuonna punkkeja on havaittu jopa talvella.

– Lauhat talvet edesauttavat punkkien lisääntymistä ja leviämistä uusille alueille. Pienikin keskilämpötilan nousu hyödyttää punkkia. Punkit eivät ole elinympäristönsä suhteen kovin vaativia, vaan niille riittää käytännössä se, että alueella esiintyy tarpeeksi isäntäeläimiä. Punkit ovatkin levittäytyneet entistä tehokkaammin myös kaupunkeihin. Suomen lisäksi Ruotsissa punkkien esiintymisalue on kasvanut selvästi, ja tutkimuksissa kerätyn aineiston perusteella myös punkkien määrä on kasvanut, Sormunen sanoo.

THL:n tartuntatautirekisterin mukaan vuosien 2010–2019 aikana TBE-tapausten määrä Suomessa kasvanut 118 prosenttia verrattuna vuosiin 2000–2009. Viime vuosikymmenellä diagnosoituja TBE-tapauksia oli 567, kun taas vuosina 2000–2009 niitä oli 260.

Punkkien määrän kasvaessa ilmastonmuutoksen myötä myös TBE:n esiintyminen Suomessa tulee asiantuntijoiden mukaan lisääntymään.

Osa punkeista levittää pääasiassa kahta sairautta, yleisempää borrelioosia ja harvinaisempaa TBE:tä (Tick Borne Encephalitis) eli puutiaisaivokuumetta. Bakteerin aiheuttamaa borrelioosia voidaan hoitaa antibiootein, mutta virusperäinen TBE on pahimmillaan vakava sairaus, johon ei ole lääkehoitoa. Puutiaisaivotulehdusta vastaan voi kuitenkin rokottautua. Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta. Hyviä suojautumiskeinoja punkkien levittämiä tauteja vastaan ovat myös pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet sekä päivittäinen punkkisyyni.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran kesäkuussa 2020.

Lue myös:

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.