Hammashoito pelottaa lähes joka toista aikuista. Hoitoa pelkäävät saattavat vältellä hoitoon hakeutumista, mikä voi johtaa huononevaan suun terveyteen tai toistuviin särkyhoitoihin.

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan lapsuudessa, eli noin 2–10-vuotiaana, toteutettu hoitojakso pelonhoitoyksikössä ennusti säännöllisempää osallistumista hammastarkastuksiin myöhemmällä iällä.

Pelkopotilaat tulisi tunnistaa

Tutkimuksessa seurattiin Oulun kaupungin hammashoidon pelkoyksikössä hoidettuja potilaita. Kyseisessä yksikössä potilaat saavat apua hammashoitopelkoonsa muun hammashoidon ohessa, mikä on osa kokonaisvaltaista hoitoa. Toimintamalli on Suomessa melko harvinainen.

Päätutkijana toiminut erikoishammaslääkäri Taina Kankaala sanoo, että hammashoitopelko tulisi ottaa puheeksi erityisesti silloin, jos potilas peruu aikojaan, jättää tulematta tarkastuskäynneille tai hakeutuu toistuvasti särkypäivystykseen.

”Pelkäävät potilaat tulisi tunnistaa, ja hammashoitopelkoa pitäisi lievittää jo varhaisella iällä.”

Pelosta on pitkäaikaista haittaa

Kankaalan mukaan pelkäävien hoito voi olla kuormittavaa suun terveydenhuollon työntekijöille. ”Jos tilanteeseen ei puututa, lapsen vaikea hammashoitopelko ei myöskään yleensä helpota lapsen kasvaessa.

”Hyvä hammashoitopelon hoito hyödyttää potilasta ja hoitohenkilökuntaa. Lisäksi se vähentää hoidon kustannuksia pitkällä tähtäimellä”, Kankaala tiivistää.

Tutkimuksessa selvitettiin pelkohoitojakson pitkäaikaisvaikutuksia. Siinä seurattiin, kävivätkö potilaat hoidon päätyttyä tarkastuskäynneillä omissa hoitoloissaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös, jättivätkö potilaat tulematta hammashoitoon tai joutuivatko he käymään särkypäivystyksissä perusterveydenhuollossa.

Useimmiten hoito onnistuu

Kankaala kertoo, että Oulun pelonhoitoyksikössä onnistuneesti hoidetut selvisivät jatkossa hammashoidosta perusterveydenhuollossa.

”Toisaalta odotusten mukaista oli, että jos hoito syystä tai toisesta ei onnistunut, hammashoidon säännöllisyys ei toteutunut jatkossakaan”, Kankaala sanoo.

Tutkimusryhmän aiemman tutkimuksen mukaan jopa seitsemällä kymmenestä potilaasta hoito pelonhoitoyksikössä onnistuu, eikä uutta lähetettä kyseiseen yksikköön tarvita. Lapsilla onnistuminen on yleisempää kuin aikuisilla.

Kankaala kertoo, että hammashoitopelon hoidon yhteydessä tehtävää hammashuoltoa on tutkittu vasta vähän.

”Tutkimusta pitkäaikaisvaikutuksista ei myöskään ole aiemmin julkaistu”, hän sanoo.

Kymmenen vuotta kestävässä seurannassa oli mukana yhteensä 152 potilasta.

Lue seuraavaksi: