Liikenneturvan kyselyn mukaan joka neljäs on kantanut huolta läheisensä ajoterveydestä. Lähes yhtä moni on epätietoinen sen suhteen, miten ottaa läheisensä kanssa tämä huoli puheeksi. Omasta ajoterveydestään oli huolissaan 12 prosenttia vastanneista.

– Kysely kertoo selvästi, että ajoterveys on monen suomalaiskodin kuuma peruna. Eritoten alueilla, joissa ei ole toimivaa julkista liikennettä ja välimatkat ovat pitkät, monelle oma auto on väline, jota tarvitaan itsenäiseen liikkumiseen ja arjesta selviytymiseen. Nyt toteutettu aineisto pyrkii helpottamaan ajamisesta ja ajoterveydestä keskustelemista ja ylipäätään turvallisen ajamisen hahmottamista, taustoittaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski tiedotteessa.

Liikenneturvan, Muistiliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton verkkoaineisto auttaa käsittelemään ajoterveyttä eri näkökulmista.

– Tavoitteena on, että etsitään mahdollisuuksia tukea ikääntyvän ajamista, niin kauan kun se on turvallista. Jos ajaminen ei ole enää turvallista itselle tai muille, on se lopetettava. Aineisto opastaa myös pohtimaan autoilun vaihtoehtoja, Koski kertoo.

Ajoterveysasiat eivät kosketa pelkästään ikääntyviä, sillä monella suomalaisella on joku perussairaus. Suomessa on esimerkiksi noin 450 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa ja muistisairaiden määrä on kasvussa.

– Diabeteksen hyvä hoito tukee myös ajoterveyttä. Jos diabeetikon käytössä oleva insuliini tai lääkitys lisää matalan verensokerin riskiä, ajamaan lähtiessä on hyvä tarkistaa verensokeri. Matalaan verensokeriin pitää varautua. Sen voi tehdä jemmaamalla hanskalokeroon nopeasti imeytyvää hiilihydraattia kuten sokeripaloja, rusinoita tai glukoosipastilleja. Myös korkea verensokeri vaikuttaa ajoterveyteen ja hidastaa esimerkiksi reaktioaikaa. Jos verensokeritasapaino ei pysy omissa tavoitteissa, kannattaa jo ajoterveydenkin kannalta olla yhteydessä omaan hoitopaikkaan, vinkkaa Diabetesliiton kehittämispäällikkö Sari Koski.

Muistisairaus ei alkuvaiheessa yleensä ole ongelma ajamiselle. Tärkeää on tunnistaa muistisairaus ajoissa ja saada oikea-aikaista ja oikeanlaista hoitoa.

– Lääkärille menoa ei kannata viivyttää sen takia, että pelkää ajo-oikeuden menettämistä. Sairauden hoito tukee usein myös ajoterveyttä, sanoo Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen.

Jokaiselle kuljettajalle on tärkeää seurata omaa ajokuntoa ja -terveyttä. Sairaana on pysyttävä poissa liikenteestä. Aina ei kuljettaja itse huomaa ajoterveydessä tapahtuvia muutoksia. Auto voidaan kokea myös ainoaksi tavaksi lähteä terveyskeskukseen.

– Tässä pitää olla järki mukana. Jos on huono olo tai puristaa rinnasta, ei missään nimessä pidä lähteä itse ajamaan, vaikka kohteena olisikin terveyskeskus tai sairaala. Jokaisen on puututtava, jos näkee, että läheinen pyrkii rattiin huonovointisena tai sairaana. Silloin tarjoudutaan itse kuskiksi tai soitetaan taksi. Hätätilanteessa on soitettava 112:een ja hälytettävä ambulanssi paikalle, peräänkuuluttaa Sydänliiton terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski tiedotteessa.