Hieman alle viidennes suomalaisista jättää tutkimuksen mukaan ainakin joskus lääkkeitä ostamatta tai muita hoitoja käyttämättä niiden kustannusten vuoksi.

– Useimmiten lääkkeistä joutuvat tinkimään ne potilaat, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono, sanoo Kelan erikoistutkija, farmasian tohtori Katri Aaltonen.

Aaltonen väitteli viime vuoden toukokuussa lääkekorvausten riittävyydestä Suomessa ja Uudessa-Seelannissa.

Tutkimuksen mukaan Suomessa pienituloisimmat kotitaloudet käyttävät lääkkeisiin suuremman osan kokonaiskulutuksestaan kuin suurituloiset.

Aaltonen tutkii Kelassa suomalaista lääkekorvausjärjestelmää ja lääkekorvaussäästöjen vaikutuksia.

Viime aikoina hän on tarkastellut muun muassa lääkkeiden määräämistä yksityisessä terveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja julkisella sektorilla.

– Olemme tarkastelleet Oulusta kerätyn rekisteriaineiston perusteella muutamia lääkeryhmiä, joissa löytyy halvempia ja kalliimpia vaihtoehtoja. Esimerkiksi statiinien ja protonipumpun estäjien kalliimpia vaihtoehtoja määrätään enemmän yksityisellä puolella ja työterveyshuollossa kuin julkisella, Aaltonen sanoo.

Aaltonen ei tiedä vielä, miksi näin on.

– Syihin ei olla vielä pureuduttu. Emme tiedä vielä edes, millä lääkkeellä näissä tapauksissa lääkitys on aloitettu.

Uusi-Seelanti ei valikoitunut sattumalta Aaltosen väitöstyössä Suomen vertailupariksi. Työ alkoi jo vuonna 2008, kun Aaltonen vietti vuoden verran Uudessa-Seelannissa tutkijavaihdossa.

– Ohjaajani Pauline Norrisin ryhmässä oli tehty jo aiemmin tutkimusta, jossa korvausjärjestelmän toimivuutta oli arvioitu saatavuuden näkökulmasta. Idea omasta aiheesta lähti sieltä.

Suomen ja Uuden-Seelannin väliltä löytyi mielekkäitä yhtymäkohtia.

– Maat ja niiden markkinat ovat aika samankokoisia ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat aika samantyyppiset. Ne ovat verorahoitteisia ja terveydenhuollon kustannukset ovat suurin piirtein samankokoiset asukasta kohti.

Sen sijaan lääkekorvausjärjestelmät ja lääkemarkkinat ovat maissa hyvin erilaiset.

Uudessa-Seelannissa markkinoilla voi olla sellaisia lääkkeitä, joita ei ole ollut Suomessa tarjolla enää vuosikymmeniin.

Euroopan keskitetty menettely tuo Suomeen lääkkeiden myyntilupia laajasti. Uudessa-Seelannissa lääkeyritys joutuu tekemään oman hakemuksen joka lääkkeelle.

– Se voi vähentää markkinoille tulevien lääkkeiden määrää, Aaltonen sanoo.

Väitöstutkimuksen aihe saa pian jatkoa, kun Aaltonen ryhtyy selvittämään tarkemmin suomalaisten kokemia taloudellisia ongelmia lääkkeiden hankkimisessa.

– Keskeistä on selvittää, onko taloudellisten ongelmien kokemisessa tapahtunut muutoksia samaan aikaan, kun lääkeomavastuita on nostettu säästösyistä.

Tutkimus perustuu Fimean 2015–17 keräämään lääkebarometriaineistoon, jossa on kysytty muun muassa taloudellisista ongelmista lääkkeiden hankkimisessa.

Toisessa tutkimushankkeessa tutkitaan alkuomavastuun vaikutuksia hintajouston kautta.

– Eli vaikuttaako omavastuun nousu ihmisten ostokäyttäytymiseen?

Lue lisää Aaltosen viime vuonna julkaistusta väitöstutkimuksesta: Melkein viidennes jättää lääkkeitä ostamatta kustannusten vuoksi – lääkkeiden omavastuu on Suomessa verraten korkea

Jutun otsikkoa tarkennettu 31.1.2018 kello 8.38.