Noin 10 prosenttia suomalaisista nuorista kokee terveyden lukutaitonsa alhaiseksi, kertoo Jyväskylän yliopiston uusi tutkimus.

Terveyden lukutaito on opittava asia, minkä vuoksi se on tärkeä tekijä terveyserojen kaventamisessa. Tutkimuksen mukaan nuorten koettu osaaminen terveyteen liittyvissä asioissa on selkeä ja itsenäinen tekijä nimenomaan terveyden eriarvoisuuden taustalla, sillä se selitti koululaisten terveyttä ja terveyskäyttäytymistä enemmän kuin sukupuoli tai perheen varallisuus.

Alhaisen terveyden lukutaidon suhteen kriittiseen ryhmään kuuluvat erityisesti koulussa huonosti menestyvät ja peruskoulun jälkeen muuta kuin akateemista polkua mielivät nuoret. Erityinen huomio tulisi tutkijoiden mukaan kiinnittää niihin nuoriin, joilla on haasteita oppimisen suhteen yleensä. Heillä on suuri riski tippua kyydistä niin osaamisen, koulutuksen kuin terveyden suhteen.

Tutkijat selvittivät yläkouluikäisten nuorten osaamista terveyteen liittyvissä asioissa kyselyin vuonna 2014. Koettua valmiutta vastata kysymyksiin terveydestä mitattiin kouluikäisten terveyden lukutaidon mittarilla (Health Literacy for School-Aged Children, HLSAC). Mittari on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoiden kehittämä.

Nuorilta tiedusteltiin muun muassa sitä, uskovatko he löytävänsä tarvittaessa terveyteen liittyvää tietoa, osaavatko he arvioida löydetyn tiedon luotettavuutta tai miten oma käytös vaikuttaa terveyteen, muihin ihmisiin tai luontoon.