Joka kolmas työntekijöistä kokee henkistä uupumusta työssään viikoittain, kertoo Toimihenkilöliitto Erton marraskuun lopussa tekemä kyselytutkimus.

Joka viides palkansaaja kuvailee henkisen jaksamisensa tällä hetkellä kokonaisuudessaan melko tai erittäin huonoksi. Neljäsosa palkansaajista kuvailee jaksavansa tällä hetkellä työssään ”ei hyvin eikä huonosti”. 40 prosentilla palkansaajista työssä jaksaminen on huonontunut viimeisen vuoden aikana.

Kyselyyn vastasi 1 000 palkansaajaa.

– Pitkään jatkuessaan henkinen uupuminen voi aiheuttaa työuupumisen ja ajaa sairauslomalle, sanoo Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen tiedotteessa.

– Psyykkisten syiden takia maksetut Kelan sairaspäivärahat ovat kasvaneet viisikymmentä prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Työkyvyttömyyseläkkeiden suurin syy oli vuonna 2019 ensimmäistä kertaa mielenterveydelliset syyt ja kasvua vuodesta 2016 oli 25 prosenttia. Nämä ovat hurjia lukuja.

Aaltonen muistuttaa, että työuupumus ei ole pelkästään yksilön tragedia, vaan kyse on myös mittavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta.

– Kelan korvaustilastojen mukaan menetimme viime vuonna yhteensä 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen vuoksi. Yksi menetetty työpäivä maksaa työnantajalle arviolta vähintään 350 euroa ja asiantuntijatyössä puhutaan jopa 1000 eurosta. Puhumme miljardien eurojen menetyksistä vuosittain, Aaltonen sanoo.

Lähes joka kolmas asiantuntija- ja toimihenkilötyötä tekevistä sanoo, että hänen jaksamistaan parantaisi parhaiten mahdollisuus tehdä työtä ilman jatkuvia keskeytyksiä.

Joka kolmas sanoo myös paremman palkan parantavan työssä jaksamista. Työn määrän vähentämisen mainitsee joka viides.

Työntekijöistä puolet sanoo paremman palkan parantavan jaksamista. Työn määrän vähentämisen ja mahdollisuuden keskeytymättömään työaikaan mainitsee työntekijäroolissa olevista lähes joka viides.

– Käytännössä työpaikoilla kannattaa alkaa parantaa työssä jaksamista mahdollistamalla keskeytymätöntä työaikaa yhteisillä pelisäännöillä. Jaksamista parantaa kyselymme mukaan myös työntekijälähtöiset joustavat työajat, etätyömahdollisuus sekä työpaikan parempi yhteishenki. Palkka ja riittävät henkilöresurssit ovat myös tärkeitä, sanoo Aaltonen.

Aaltonen muistuttaa myös ammatillisen lisäkoulutuksen merkityksestä, erityisesti esimiesten kouluttamisen tärkeydestä.

– Meidän omassa jäsenkyselyssämme syksyllä korostui vahvasti tämä ammatillinen lisäkoulutus. 29 prosenttia jäsenistämme sanoi, että ammatillinen lisäkoulutus parantaisi työssä jaksamista.