Endokrinologit ovat huolissaan uudesta muotivillityksestä, jodin tankkaamisesta. Villitys on syntynyt internetissä. Netissä suositellaan jopa monikymmenkertaisia jodimääriä verrattuna virallisiin suosituksiin. Eräässä artikkelissa väitetään muun muassa, että japanilaiset naiset saavat sata kertaa enemmän jodia kuin eurooppalaiset ja että tällä olisi yhteys rintasyöpien vähäiseen esiintyvyyteen.

Joditankkaus saattaa johtaa kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta. Liikatoiminta on vaikeasti hoidettava sairaus.

– Meillä ei Suomessa ole suurta jodin puutetta. Ihmiset tietävät yleisesti, että jodia lisätään suolaan. Harva tietää, että jodia lisätään myös eläinten rehuun. Näin jodia saa myös kananmunista ja maitotuotteista, sanoo Husin endokrinologisen klinikan ylilääkäri Camilla Schalin-Jäntti.

Jodin lisääminen eläinten rehuun alkoi 1950-luvulla. Struuma lähes hävisi Suomesta 1980-lukuun mennessä.

Virallinen suositus jodin saannista on 150 mikrogrammaa vuorokaudessa. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan suomalaisten keskimääräinen jodinsaanti on viime aikoina vähentynyt. Yksi tekijä on siirtyminen valmisruokiin ja työpaikkaruokaloiden ruokiin. Niissä ei usein käytetä jodioitua suolaa.

– Liian vähän jodia saattavat saada erityisesti vegaanit, jotka eivät syö munia tai maitotuotteita ja varsinkin jos he eivät käytä jodioitua suolaa, sanoo Schalin-Jäntti.

Hänen mukaansa on tärkeää, ettei jodin saanti muutu nopeasti. Netissä jodin saantiin suositellaan ravintolisäksi muun muassa joditippoja ja merilevää. Annostusohjeet voivat olla moninkertaisia verrattuna viralliseen suositukseen.

– Nämä ovat vaarallisia ohjeita. Monilla kirjoittajilla ei ole tietoa siitä, miten jodi vaikuttaa elimistössä ja miten se vaikuttaa elimistön toimintaan, Schalin-Jäntti sanoo.

– Törmäämme säännöllisin välein potilaisiin, joiden kilpirauhasen toiminta on muuttunut, koska jodin saanti kasvanut lääkityksen vuoksi. Sydämen rytmihäiriöiden ja eteisvärinän hoitoon käytetään amiodaronia, joka on kauppanimeltään Cardarone. Se on hyvä lääke, mutta sisältää paljon jodia, hän jatkaa.

Lääke vähentää sydämen sähköistä ärtyvyyttä, mikä estää sydämen nopeita ja epäsäännöllisiä lyöntejä. Jos lääke aiheuttaa potilaalle kilpirauhasen vajaatoimintaa, hänelle voidaan antaa tyroksiinia eli kilpirauhashormonia.

– Liikatoiminta on vaikeampi ongelma. Jodi on rasvaliukoinen ja sillä on pitkä puoliintumisaika. Liikatoiminta voi jatkua puolikin vuotta jarrulääkkeistä huolimatta. Liikatoiminta aiheuttaa myös rytmihäiriöitä, mitä potilaan sydän ei tahdo kestää, sanoo Schalin-Jäntti.

Kilpirauhanen säätelee muun muassa aineenvaihduntaa ja sydämen toimintaa. Oireiltaan liika- ja vajaatoiminta ovat toistensa peilikuvia. Liikatoiminnasta kärsivän energiakulutus kasvaa, mikä saattaa aiheuttaa laihtumista, hikoilun lisääntymistä, sydämentykytystä, nukkumisen vaikeutumista ja huonontuulisuutta.

Vajaatoiminta aiheuttaa painon kasvua, masennusta, väsymystä, ummetusta ja palelua.

Potilaalla voi olla perinnöllistä alttiutta kilpirauhasen toiminnan häiriöihin. Tällöin jodilisä kasvattaa liika- tai vajaatoiminnan riskiä.

Schalin-Jäntin mielestä osa nettikirjoittelusta on vastuutonta.

– Kuka on vastuussa: se joka julkaisee tällaista aineistoa vai se, joka siihen uskoo?