Nuorten erityisruokavalioiden noudattaminen on lisääntynyt viimeisen 40 vuoden aikavälillä, selviää äskettäin Itä-Suomen yliopistossa tarkastetusta lisensiaatintyöstä. Noin joka viides tyttö tai poika noudattaa joko terapeuttista tai elämäntapaan liittyvää ruokavaliota. Erityisruokavaliot ovat yleisimpiä tytöillä, ja yhä yleisempää on useamman kuin yhden erityisruokavalion noudattaminen. Ilmiötä on selvitetty Nuorten terveystapatutkimuksella aikavälillä 1979–2013.

Sekä terapeuttisten (allergia, laktoosi-intoleranssi, diabetes tai keliakia) että elämäntapaan liittyvien (kasvisruokavalio, laihduttaminen, urheiluun liittyvä ruokavalio tai vähähiilihydraattinen) ruokavalioiden noudattaminen on lisääntynyt 12−18-vuotiaiden keskuudessa.

Tytöt noudattavat yleisimmin kasvis- sekä laihdutusruokavaliota tai laktoosi-intoleranssiin liittyvää ruokavaliota. Pojat puolestaan ilmoittivat yleisimmin noudattavansa urheiluruokavalioita.

Vuosina 1999–2001 vastaajien yleisimmin ilmoittamat syyt erityisruokavalion noudattamiseen liittyivät sairauteen (48 prosenttia), painon kokemiseen (15 prosenttia), terveyteen ja hyvinvointiin (13 prosenttia), eettisiin tai ideologisiin tekijöihin (13 prosenttia), tietyn ruoka-aineen välttämiseen (9 prosenttia) sekä urheiluun (8 prosenttia).

Elämäntapaan liittyvien ruokavalioiden käyttö voi olla luonteeltaan nopeasti vaihtelevaa, kokeilevaa ja kestoltaan lyhytkestoista – etenkin tytöillä – kun taas terapeuttisten ruokavalioiden noudattaminen on yleensä pidempikestoista.

– Oletettavasti terapeuttisten ruokavalioiden yleistyminen liittyy ravitsemusterapiaa edellyttävien sairauksien kehittyneeseen diagnostiikkaan sekä osaltaan lisääntyneeseen erityisruokavaliotietoisuuteen. Elämäntapaan liittyvien ruokavalioiden kasvava käyttö voi puolestaan heijastaa ruokailutottumusten nopeaa vaihtelua, kasvavaa ruokaan ja ruokavalioihin liittyvää kiinnostusta, terveystietoisuuden lisääntymistä, individualisoitunutta ruokakäyttäytymistä sekä yhteiskunnassa kulloinkin näkyviä ilmiöitä, jotka liittyvät ruokaan, Tampereen yliopistossa työskentelevä tutkija Heli Parviainen toteaa tiedotteessa.

Kokonaisuudessaan vastaajia oli Nuorten terveystapatutkimuksessa (NTTT) on 43 373. Tutkimus on toteutettu Tampereen yliopiston terveystieteen ja Itä-Suomen yliopiston kotitaloustieteen yhteistyönä.