Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on muuttanut raskaudenkeskeytysten hoitoa 2000-luvulla kaikissa Pohjoismaissa, selviää THL:n tilastoista.

Suomessa lääkkeellinen keskeytys otettiin käyttöön vuonna 2000, ja sen osuus kaikista keskeytyksistä on kasvanut sen jälkeen nopeasti. Osuus oli suurin Suomessa (97,7 %) ja pienin Tanskassa (77,6 %, luku vuodelta 2018).

– Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on yleensä mahdollista tehdä ainakin osittain kotona, mikä sujuvoittaa toimenpidettä niin terveydenhuollon kuin naisen itsensä näkökulmasta. Lääkkeellinen keskeytys ei ole toimenpiteenä kajoava, toisin kuin imukaavinta, kertoo THL:n erityisasiantuntija Anna Heino tiedotteessa.

Ruotsissa on eniten raskaudenkeskeytyksiä

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tehtiin vuonna 2019 yhteensä noin 57 000 raskaudenkeskeytystä, mikä on 12,4 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä (15–49-vuotiasta) naista kohti. Vähiten raskaudenkeskeytyksiä oli Suomessa (7,7/1 000 vastaavanikäistä naista) ja eniten Ruotsissa (16,4/1 000 vastaavanikäistä naista).

– Tanskan ja Islannin tietoja vuodelle 2019 ei vielä ole saatavissa, mutta Tanskassa on viime vuosina tehty vuosittain noin 14 000 raskaudenkeskeytystä ja Islannissa noin 1 000, mikä tarkoittaa että vuonna 2019 Pohjoismaissa tehtiin arviolta noin 72 000 keskeytystä, Heino sanoo.

Lainsäädäntö on tiukka Suomessa

Suomessa on nykyään Pohjoismaiden tiukin raskaudenkeskeytyksiä koskeva lainsäädäntö. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa varhainen keskeytys on jo pitkään ollut sallittu naisen pyynnön perusteella, ja Islannissakin tämä tuli mahdolliseksi lakimuutoksen myötä syyskuussa 2019.

– Lain vaikutuksista Islannin raskaudenkeskeytysten määrään ei vielä ole tietoa, sillä samalla siellä muutettiin tilastojen keruutapaa eikä vuoden 2019 tietoja todennäköisesti julkaista lainkaan, Heino toteaa.