Suomesta ei löydy tarkkaa tutkimustietoa kehitysvammaisten tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten tahdosta riippumattoman hoidon syistä, taustoista tai määristä. Erityistä tukea tarvitsevien palveluja tuottavissa kuntayhtymä Etevassa että kuntayhtymä Vaalijalassa on kuitenkin huomattu, että pitkän ajanjakson tuntuma ja tilastot kertovat, että tämän asiakasryhmän osuus on kasvussa.

Eteva on koonnut tilastoja viime vuosien ajalta. Vuosien 2016–2019 aikana asiakasmäärä on kasvanut 65 prosenttia eli yli kaksinkertaistunut.

– Myös käsittelyiden määrä on kasvanut vuodesta 2016. Ne ovat kolminkertaistuneet ajanjaksolla 2016–2021. Näiden joukossa täysin uusia asiakkaita on 75 prosenttia, sanoo Etevan toimitusjohtaja Marika Metsähonkala tiedotteessa.

Tahdosta riippumattomaan hoitoon jouduttiin useammasta syystä. Etevassa viime vuonna suurimmat syyt olivat itsetuhoinen käytös, päihteet ja epäsosiaalinen käyttäytyminen sekä rikollisuus ja sen uhka. Yleisin syy miehillä oli rikollisuus tai sen uhka ja naisilla itsetuhoinen käytös ja päihteet.

Metsähonkalan mukaan valtaosa tahdosta riippumattoman hoidon asiakkaista on nuoria, lastensuojelun jälkihoidon asiakkaita.

Myös Vaalijalan kuntayhtymässä on samanlaisia havaintoja.

– Tarvitsisimme tutkimustietoa siitä, mitkä asiat ovat johtaneet kasvuun. Tätä tutkimusta ei Suomesta vielä löydy, sanoo Vaalijalan kuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja Ilkka Jokinen tiedotteessa.

– Kun niin kehitysvammaisten ja erityisen tuen asiakkaiden tahdosta riippumattoman hoidon kuin lasten ja nuorten vaativien kuntoutuspalveluiden käyttäjien määrässä on reipasta nousua, pitäisi asiaa tutkia perusteellisesti. Tutkimustiedon avulla Suomessa voitaisiin suunnata resursseja näiden lukujen syihin. Joukossa on myös rikoksiin syyllistyneitä kehitysvammaisia. Nämä ihmiset eivät ole pahoja, he ansaitsevat hyvää hoitoa ja kuntoutusta, jotta voisivat jatkaa elämäänsä, Jokinen sanoo.

Etevan, Vaalijalan ja Kårkullan kuntayhtymät peräävät yhdessä muutosta sote-lakiluonnokseen, jotta erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat säilyttäisivät palvelunsa. Kuntayhtymien mielestä uusi sote-lakiluonnos on niiden ja niiden asiakkaiden perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden turvaamisen kannalta ongelmallinen. Lakiluonnos lähtee siitä, että erityishuoltopiirit siirtyvät varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen sote-maakuntiin 1.1.2023. Riskinä on, että erityishuollon julkinen palvelutoiminta jää huomioimatta tässä kokonaisuudessa.

Kuntayhtymien mielestä nykyisten erityispalvelujen pirstoutuminen hyvinvointialueisiin vaarantaisi kehitysvammaisten ja muita erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluketjun, integraation ja palvelujen moniammatillisen erityisosaamisen.