Työnhaussa tapahtuva syrjintä on lailla kiellettyä, mutta sitä tapahtuu siitä huolimatta paljon. Vaikka syrjintä olisi tahatonta, se on silti laitonta.

Syrjintä voi perustua esimerkiksi työnhakijan sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan, vammaisuuteen tai perhetilanteeseen.

Tiedostamatonta syrjintää voi olla esimerkiksi se, että suositaan rekrytoinnissa itseä muistuttavia henkilöitä. Täysin epäolennaiset seikat, kuten samat kirjaimet nimessä kuin itsellä tai omia kasvonpiirteitä muistuttavat kasvonpiirteet voivat saada rekrytoijan pitämään työnhakijasta enemmän, kertoo johtava asiantuntija Barbara Bergbom Työterveyslaitokselta.

Yleistä on myös se, että työpaikkailmoituksessa edellytetään hyvää suomen kielen taitoa, vaikkei suomen kielen taito olisi tehtävän hoitamisen kannalta olennaista.

Tutkimusten mukaan sellaiset henkilöt, joiden mielestä syrjintää ei tapahdu, syrjivät eniten.

– Ihmiset yleensä aliarvioivat sen, kuinka ennakkoluulot ja stereotypiat vaikuttavat omiin arvioihin, Bergbom sanoo.

Rakenteellisesta syrjinnästä puhutaan silloin, kun vierasperäiseltä kuulostava nimi vähentää todennäköisyyttä päästä työpaikkahaastatteluun.

Syrjintä on yleistä, mutta sitä ei ole aina helppo havaita.

– Työterveyslaitoksen viime vuonna tekemään monimuotoisuusbarometriin vastanneista henkilöstöalan ammattilaisista 11 prosenttia oli havainnut syrjintää ja siihen oli myös puututtu. Useammin rekrytointia tekevät kuitenkin esihenkilöt eivätkä henkilöstöalan ammattilaiset, Bergbom huomauttaa.

Bergbom näkee, että kun yhteiskunta muuttuu monimuotoisemmaksi, myös työpaikkojen olisi hyvä peilata yhteiskuntaa. Monimuotoisuudesta seuraa myös taloudellisia hyötyjä. Tutkimusten mukaan se lisää innovatiivisuutta ja luovuutta. Se lisää myös asiakastyytyväisyyttä ja auttaa tavoittamaan eri asiakasryhmiä. Monimuotoinen työyhteisö on työpaikkana houkutteleva niille, jotka arvostavat monimuotoisuutta. Monimuotoisuus lisää henkilöstön tyytyväisyyttä ja parantaa yrityksen julkisuuskuvaa.

Monimuotoisuutta pitää kuitenkin myös johtaa, Bergbom muistuttaa. Se tarkoittaa sitä, että kaikilla on esimerkiksi samanlaiset etenemismahdollisuudet työyhteisön sisällä.

Näin ehkäiset syrjintää rekrytoijana

Työterveyslaitos on julkaissut monimuotoisuutta edistävät rekrytointikäytännöt, joiden tavoite on ehkäistä työnhaussa tapahtuvaa syrjintää.

Ne sisältävät kymmenen suositusta, jotka liittyvät esimerkiksi työpaikkailmoituksen suunnitteluun, rekrytointikanavien laajentamiseen ja haastattelun toteuttamiseen niin, että siinä edistetään monimuotoisuutta.

Työterveyslaitoksen mukaan monessa organisaatiossa on halua kehittää työyhteisöistä nykyistä monimuotoisempi, mutta työnhakijat muistuttavat toisiaan. Jos haluaa erilaisia hakijoita, kannattaa tuoda verkkosivuilla ja työpaikkailmoituksessa esiin, että arvostaa monimuotoisuutta.

Valokuvat vaikuttavat mielikuviin, joten työpaikkailmoituksen kuvituskuviin kannattaa valita eri sukupuolia olevia, eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia henkilöitä. Työpaikkailmoituksen julkaiseminen esimerkiksi englanniksi voi olla myös varteenotettava vaihtoehto.

Omia ennakkoluulojaan voi taklata tekemällä tehtävänkuvauksen hyvin ja miettimällä tarkkaan, millaista osaamista tehtävä edellyttää. Työterveyslaitos suosittelee myös kokeilemaan anonyymia rekrytointia.

Monimuotoisuuslauseke kertoo monimuotoisuuden arvostamisesta

Työpaikkailmoitus voi sisältää monimuotoisuuslausekkeen, eli yhden tai muutaman lauseen ilmauksen, jolla organisaatio osoittaa arvostavansa monimuotoisuutta ja kannustaa eri vähemmistöryhmien tai aliedustettujen ryhmien edustajia hakemaan tehtävää.

Monimuotoisuuslauseke voi olla esimerkiksi tällainen:

– [Organisaation nimi] arvostaa yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työyhteisössä. Toivoimme hakijoiksi eritaustaisia henkilöitä, kuten eri-ikäisiä, eri sukupuolta olevia ja eri kieli-, kulttuuri- tai vähemmistöryhmiin kuuluvia.

Rekrytoijat voivat pohtia etukäteen sitä, käyttävätkö he valintatilanteessa positiivista erityiskohtelua. Se tarkoittaa, että kahden tasavertaisen hakijan tilanteessa voidaan antaa etusija hakijalle, joka on epäedullisemmassa tai heikommassa asemassa.

Lue myös: