Liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen sanoo Itä-Suomen yliopiston julkaisemassa nettiartikkelissa, että ihmisen itsensä keräämistä aktiivisuustiedoista voi olla hyötyä myös hoitaville lääkäreille.

– Lääkärin kannattaa olla tietoinen siitä, mitä potilas mittaa. Lääkäriin myös hakeudutaan älylaitteen ilmoittamien poikkeamien, kuten korkean sykkeen vuoksi, Tikkanen sanoo jutussa.

Tikkanen toteaa, että oman hyvinvointinsa mittaajat voivat olla terveydenhuollon toiveasiakkaita, jos mittaaminen siivittää vastuunottoa omasta terveydestä ja panostamista sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tulevaisuudessa yhä useammat terveydenhuollon asiakkaat tallentavat mittaamaansa tietoa myös heitä hoitavien ammattilaisten käyttöön. Jo nyt on kokeiltu terveydenhuollon sovelluksia, joihin ihmisen itsensä keräämää dataa voidaan yhdistää.

Monissa sairauksissa kotimittaukset, kuten EKG- ja unirekisteröinnit, verenpainemittaukset sekä astmapotilaiden puhallusmittaukset, ovat olleet arkea jo pitkään. Nykyään tulokset toimitetaan usein terveydenhuoltoon etänä. Tikkanen kertoo Itä-Suomen yliopistolle, että diabeetikkojen verensokerin seurannassa suunta on verinäytteistä jatkuvaan kudossokerin sensorointiin. Visioissa on jo insuliinin automaattinen annostelu sensorin lukemien perusteella eli mittauksen ja hoidon yhdistäminen.

– Kotiseuranta antaa terveydentilasta sellaista jatkuvaa tietoa, jota ei kertaluontoisessa sairaalamittauksessa välttämättä tavoiteta. Mahdollisuuksia on paljon ja uusia, entistä kehittyneempiä mittausmenetelmiä saattaakin tulla esimerkiksi neurologisten sairauksien kotidiagnostiikkaan, Tikkanen sanoo.

Uusien terveysteknologian ratkaisujen on kuitenkin voitava osoittaa, että ne mittaavat luotettavasti ja turvallisesti sitä mitä halutaan eivätkä niiden tuottamat kustannukset ylitä potilaalle ja terveydenhuollolle koituvaa hyötyä. Pitää myös muistaa, että kuluttajamyyntiin tarkoitettujen laitteiden datan oikeellisuuteen ei kohdistu yhtä tiukkoja vaatimuksia kuin lääkinnällisiin laitteisiin.

Tavallisille ihmisille Tikkanen suosittelee jutussa askeleiden mittaamista. Niitä on helppo mitata ja helppo kerätä lisää. Ja kun dataa kerätään, terveydenhuollon tutkijoiden olisi otettava siitä koppi. Tikkanen sanoo, että mittausdatan yhdistäminen Suomen ainutlaatuisiin terveydenhuollon rekisteri-, geeni- ja biopankkitietoihin voisi avata uudella tavalla elämäntapojen, geenien ja terveyden välisiä yhteyksiä.

– Mitattu tieto on hyödyllisintä ankkuroituna muuhun tietoon. Kymmenen tuhannen ihmisen askelmääristä ei voi päätellä paljonkaan, jos emme tiedä heistä mitään muuta.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.