Valinnanvapauslinjauksissa on yhä tarkennettavaa, viestittävät Uudenmaan muutosjohtajat Markus Sovala ja Timo Aronkytö tänään maanantaina julkaistussa muistiossaan.

Vaikka hallitus linjasi ennen joulua, ettei subjektiivinen oikeus asiakasseteliin koske erikoissairaanhoitoa, tämä muutos ei vielä poista valinnanvapausmallin toteuttamiseen liittyviä huolia.

Muutosjohtajien mukaan hyvä valinnanvapausmalli lisää palvelujen asiakaskeskeisyyttä sekä kirittää sote-organisaatioita muuttamaan ja parantamaan tuottamaansa laatua.

Ilman merkittäviä korjauksia hallituksen esittämään malliin hyvän valinnanvapausjärjestelmän kriteerit eivät kuitenkaan tule täyttymään, Sovala ja Aronkytö varoittavat.

Muutosjohtajat antavat konkreettisia korjausehdotuksia etenkin asiakasseteliä ja sote-keskuksia koskeviin malleihin.

Muutosjohtajat esittävät, että asiakassetelistä subjektiivisena oikeutena pitäisi tyystin luopua tai vähintään sen käytön ehtoja muuttaa niin, että maakunnalle jää asiassa vaikutusmahdollisuuksia.

Esimerkiksi asiakassetelin käyttöä pitäisi voida rajata aina, jos sen käytön vuoksi maakunnan budjetti uhkaa ylittyä.

Sote-keskusten osalta muutosjohtajat ehdottavat, että niiden vapaasta markkinoille tulosta luovuttaisiin. Sen sijaan käytettäisiin kilpailutukseen perustuvia sopimuksia. Järjestäjän eli maakunnan tulee suunnitella palveluverkko niin, että palvelut ovat kaikkien asukkaiden saatavilla.

Asiakkaiden pakkolistaamisen muutosjohtajat näkevät epäeettisenä ja suosittavat siitä luopumista.

– Ei ole valinnanvapautta, ongelmallista määrätä asukas yksityisen yrityksen asiakkaaksi hallinnollisella päätöksellä, muistossa sanotaan.

Muutosjohtajat perustelevat esitystään sillä, että järjestäjän kyky ohjata palvelutuotantoa on varmistettava. Tarjontavetoisuuden karikot on pystyttävä välttämään julkisesti rahoitetussa järjestelmässä.

Muistiossa sanotaan, että Uudenmaan näkökulmasta hallituksen ajama valinnanvapausmalli on laajuudeltaan ja seurauksiltaan vaikeasti ennakoitava.

Jos malli toteutuu nykymuodossaan, se voi johtaa jopa kaoottiseen äkilliseen asiakas- ja työntekijäsiirtymään, jonka seurauksena julkisen palvelutuotannon toimintakyky vaarantuu eikä palvelupolkuja ei pystytä turvaamaan.

Näiden syiden vuoksi Uudenmaan maakunnalla pitää olla mahdollisuus säätää palvelutuotantomarkkinan avautumisen vauhtia ja laajuutta.

Markkinatuotantoa voidaan lisätä sitä mukaa, kun sen myönteiset talous- ja asiakasvaikutukset voidaan todentaa, muutosjohtajat esittävät.

– Maakunta ei voi käynnistää sellaista valinnanvapausjärjestelmää, jota se ei voi taloudellisesti ylläpitää. Kestämätön järjestelmä vaarantaisi sote-palvelut, muutosjohtaja Sovala sanoo tiedotteessa.

– Oikein toteutettuna valinnanvapaus tukee palvelujärjestelmän asiakaslähtöisyyttä. Se myös takaa, että palveluntuottajat ajattelevat asiakkaan etua, sote-muutosjohtaja Aronkytö täydentää.