Pääkaupunkiseudun kunnat aikovat ottaa oppia erinomaisia tuloksia saavuttaneesta Islannin mallista nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyslautakunnat kokoontuivat huhtikuun alussa pohtimaan Islannin mallin mahdollisuuksia Suomessa.

Kuntapäättäjien mukaan erityisesti Islannin ”koko kylä kasvattaa” -mallista olisi opittavaa pääkaupunkiseudulla.

Islannissa päättäjät havahtuivat 20 vuotta sitten siihen, että maan 15-vuotiaista nuorista puolet oli humalassa vähintään kerran kuukaudessa, minkä vuoksi kaupunkien keskustoissa oli jopa vaarallista liikkua. He satuttivat itseään ja rikkoivat paikkoja.

– Nyt islantilainen nuoriso on Euroopan raitteinta. Suomessa ongelma ei ole kasvanut yhtä suureksi, mutta silti noin 20 prosenttia vastaavan ikäisistä nuorista on humalassa vähintään kerran kuukaudessa.

Husin terveyden edistämisen ylilääkäri Helena Liira kävi keväällä kuntapäättäjien kanssa Islannissa tutustumassa malliin, josta on saatu erinomaisia tuloksia.

– Meillä on meneillään paikallinen Hyvä kierre -projekti, jossa erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito yhdessä etsivät ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin ongelmiin. Olimme kuulleet Islannin mallista, minkä perusteella päätimme lähteä tutustumaan siihen.

Islannin malli lähti siitä, että siellä tutkittiin päihteiden käytön riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä. Vanhempien kanssa vietetty aika osoittautui suojaavaksi tekijäksi.

Sen jälkeen Islannissa lähdettiin aktivoimaan vanhempia, jotta heillä olisi vähintään tunti päivässä yhteistä aikaa nuorten kanssa. Asioiden eteen alettiin tehdä konkreettisia toimia: koulut päättyvät yhtä aikaa ja harrastukset ovat heti koulun jälkeen.

Koulutetut ohjaajat todettiin myös nuoria suojaavaksi tekijäksi, ja heidän määräänsä lisättiin muun muassa urheiluharrastuksissa. Lisäksi pienituloisille perheille alettiin maksaa 500 euron harrastusrahaa vuodessa nettipalvelun kautta.

– Maassa satsattiin paljon urheiluun, rakennettiin liikuntapaikkoja, kuten jalkapallokenttiä. Islannin maailmaa hämmästyttänyt jalkapallomenestys juontaa juurensa näihin uudistuksiin.

Islannissa mukana olleiden kuntapäättäjien mukaan päihteet eivät ole nuorten tämän hetken suurin ongelma Suomessa. He pitivät mielenterveysasioita, syrjäytymistä, ylipainoa ja nuorten henkistä jaksamista vielä suurempina.

Siitä huolimatta parannettavaa on myös juomisen suhteen. Ammattikoululaisista tosihumalan juo kerran kuukaudessa noin 26 prosenttia, lukiolaisista noin 23 prosenttia ja peruskoululaisista noin 10 prosenttia.

– Jos meilläkin mentäisiin enemmän kohti Islannin mallia, saataisiin noita lukuja laskettua huomattavasti, Liira sanoo.