Sanna Marinin (sd) hallituksen on tarkoitus antaa sote-lakiesitys eduskunnalle joulukuun alkupuolella. Nykyiseen lakiluonnokseen sisältyy edelleen terveysyhtiöiden kannalta hankalia ja vaikeasti tulkittavia kohtia. Yksi niistä on laajojen sopimusten irtisanominen.
Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustava Hyvinvointiala Hali ry arvioi, että lakiluonnos vie toteutuessaan Suomea 15 vuotta taaksepäin. Tuolloin yritykset lähinnä vain vuokrasivat työvoimaa kunnille ja kuntayhtymille.
Lakiluonnokseen sisältyy uusia kohtia sopimusten irtisanomisesta. Muutokset iskisivät lujaa erityisesti Pihlajalinnan, Terveystalon ja Mehiläisen laajojen, kuntien kanssa tehtyjen sopimusten jatkovuosiin. Sopimuksia on eniten Pihlajalinnalla.
Käytännössä laajat ulkoistussopimukset pitäisi irtisanoa, kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille eli maakunnille. Tämän on määrä tapahtua vuoden 2023 alussa.
Lakiluonnoksessa on kuitenkin kohta, jonka mukaan mahdollisissa sopimusten mitätöinneissä ja irtisanomisissa on siirtymäaika. Sen pituus on 2–3 vuotta.
Harvat nyt voimassa olevat laajat ulkoistukset ovat voimassa vuoteen 2026. Sopimuksissa on kuitenkin niin kutsuttuja optiovuosia eli mahdollisuus jatkaa sopimusta. Nämä optiovuodet eivät nyt vallitsevan tulkinnan mukaan toteutuisi.
Optiovuodet ovat paisuttaneet – jopa tuplanneet – tehtyjen sopimusten mahdollista arvoa ja pituutta. Kymmenvuotiseen perussopimukseen on liittynyt usein 5–10 vuoden optiokausi. Pienenkin kunnan ulkoistussopimuksen arvo saattaa olla sata miljoonaa euroa koko kaudelta ja toinen mokoma jatkokaudelta.
Optiosopimukset ulottuisivat jopa 2030-luvulle. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulan ja kumppanikuntien kanssa tehty sopimus ulottuu heinäkuuhun 2026, minkä jälkeen tulisi viiden vuoden jatkokausi. Sysmässä jatkokausi voisi ulottua vuoteen 2032.
Laajojen ulkoistussopimusten irtisanomista perustelee kolme lainkohtaa: Neuvolat ovat julkista palvelua, erikoissairaanhoidon on perustuttava enimmäkseen virkalääkärien toimintaan ja maakunnan sisällä alueelliset kokonaisulkoistukset ovat kiellettyjä.
Tulevat maakunnat voisivat periaatteessa neuvotella uusiksi sopimusten kohtia, jotka ovat uuden lainsäädännön vastaisia. Hali ry:n mukaan muutokset ovat kuitenkin niin suuria, etteivät ne olisi hankintalain mukaan mahdollisia kesken sopimuskauden. Sopimuksia ei siis voisi muuttaa ilman uutta kilpailutusta.
Kokonaan oma oopperansa on sopimusten mitätöinti. Tällaisena mitätöitävänä sopimuksena on lakiluonnoksessa mainittu vain yksi kohde: Mehiläisen yhteisyritys Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. Yhteensä yli miljardin euron arvoinen sopimus ulottuu toukokuun loppuun 2033.
Lainsäädännön arviointineuvosto huomautti tällä viikolla, että hallituksen pitäisi tarkentaa arvioitaan sopimusten mitätöinnin ja irtisanomisten vaikutuksista. Niihin sisältyy riskejä kustannusten noususta ja palvelujen saatavuuden heikkenemisestä.
