Ilokaasu eli dityppioksidi (N₂O) toimii masennuslääkkeenä, ja vieläpä yllättävän tehokkaana sellaisena, paljastui yhdysvaltalaisissa lääketieteen tutkimuksissa. Yksi ainoa tunnin mittainen hengityssessio 25-prosenttista ilokaasua paransi potilaiden mielialaa vielä kahden viikon jälkeenkin, kerrotaan lehdistötiedotteessa.

25 prosentin pitoisuus hengitysilmassa ei aiheuttanut sivuvaikutuksia kovin paljon. 50 prosentin pitoisuudesta sitä vastoin koitui sivuvaikutuksia, kuten pahoinvointia, nelinkertaisesti. Siitä huolimatta laimeamman hoidon myönteinen vaikutus mielialaan oli lähes yhtä hyvä.

Eikä siinä kaikki. Chicagon yliopistollisen sairaalan johtavan nukutuslääkäri Peter Nagelen johtamien tutkijoiden tieteellisen artikkelin mukaan kahden viikon tarkastelujaksolla ilokaasu paransi potilaiden oloa itse asiassa sitä paremmin, mitä enemmän aikaa kerta-annoksesta oli kulunut!

Tutkijat mittasivat masennusoireiden määrää niin sanotulla Hamiltonin asteikolla (hdrs-21). Kahden tunnin päästä ilokaasun hengittämisen jälkeen hdrs-masennuspisteet olivat laskeneet 0,7 pistettä, 24 tunnin jälkeen 1,4 pistettä, viikon jälkeen 4,3 pistettä ja kahden viikon jälkeen 5,2 pistettä.

50-prosenttisen ilokaasun hengittäjillä vaikutus oli hieman suurempi. Vertailukohtana oli lumelääkettä eli happirikastettua ilmaa hengittänyt koeryhmä.

Niinpä voidaan todellakin sanoa, että ilokaasusta on moneksi. Se tunnetaan ennestään muun muassa pahana kasvihuonekaasuna, polttoaineen hapettimena eräissä kilpa-autoissa ja niin sanotuissa hybridiraketeissa, aerosolien ponnekaasuna, erittäin nopeatoimisena kipulääkkeenä ja heikosti nukuttavana aineena – sekä väärin käytettynä myös lievänä huumeena, mistä aine on saanut myös nimensä.

Kivunlievityskäytössä ilokaasun pitoisuus on 30–70 prosentin luokkaa (linkki 1, linkki 2, linkki 3, linkki 4). Jäljelle jäävä osuus hengitettävästä kaasusta on tavallisesti puhdasta happea.

Nagelen ja hänen kollegoidensa uudet löydöt ovat jatkoa jo muutama vuosi aiemmin havaituille alustaville tuloksille. Vuonna 2014 he näet huomasivat, että ilokaasu parantaa masennusoireita ainakin päivän ajan.

Tuolloin tutkijoiden mieleen ei kuitenkaan juolahtanut selvittää, voisiko vaikutus kestää pidempäänkin.

Nagele korostaa tiedotteessa, että tutkimukset ovat vasta alustavia, mutta lupaavia.

Tutkimukseen osallistuneen professori Charles Conwayn mukaansa ilokaasua kannattaisi kokeilla erityisesti sellaisten potilaiden hoidossa, joita perinteiset masennuslääkkeet eivät auta. Tutkijat toivovatkin, että masennuksen hoidossa uskallettaisiin ottaa käyttöön myös ilokaasun kaltaisia vähemmän perinteisiä menetelmiä.

Asiasta uutisoiva New Scientist kertoo, että ilokaasu vaikuttaa ihmiskehossa N-metyyliaspartaattireseptorien kautta. Sen tarkemmin mekanismia ei kuitenkaan tunneta: Nagelen sanoin ”kukaan ei tiedä”.

Tieteellinen raportti tutkimuksista on julkaistu Science Translational Medicine -lehdessä.

Lue myös: