Synkkenevät talvet voivat vaikuttaa jopa mielenterveyteen.

Toisaalta kaamosoireet voivat lisääntyä, toisaalta taas lauha ja vähäluminen talvi voi nostattaa huolta ilmastonmuutoksesta.

Kaamosoireista kärsii tällä hetkellä arviolta 30–40 prosenttia suomalaisista, sanoo Terveystalon psykologi Tania Virintie tiedotteessa.

– Tulevaisuudessa luku saattaa kasvaa, sillä arvioiden mukaan auringonsäteilyn määrä vähenee ja pilvisyys lisääntyy Suomessa ilmastonmuutoksen myötä etenkin talvella. Kaamosmasennus saattaa aiheuttaa alakulon ja ahdistuksen tunteita ja alentaa vireystilaa aiheuttaen väsymyksen tunnetta.

Virintien mukaan sääherkkyys on yksilöllistä: sää vaikuttaa mielialaan, mutta vaikutusten voimakkuus ja laatu vaihtelevat eri ihmisten välillä.

Tutkimusten mukaan etenkin valo vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja vireystilaan. Harmaa sää aiheuttaa monelle mielialaoireita, kun taas toisille valon määrän lisääntyminen keväällä voi herättää ahdistuksen tunnetta.

Ilmastoahdistuksessa on kyse siitä, miten maailman tila vaikuttaa mielenterveyteen.

– Se on luonnollinen reaktio ilmastonmuutokseen ja siihen, että aiheesta on puhuttu paljon mediassa ja julkisessa keskustelussa. Ilmastonmuutos voi saada aikaan voimakkaita tunteita tai jopa fyysisiä oireita, kuten esimerkiksi unihäiriöitä, ylivirittyneisyyttä tai alakuloisuutta, Virintie kertoo.

Ilmiö näkyy Virintien mukaan jonkin verran myös psykologin vastaanotolla. Usein potilaalla on jo valmiiksi kuormittava elämäntilanne ja hän kärsii esimerkiksi lievistä ahdistus- ja masennusoireista. Tällöin mielen sietokyky on pienempi ja ympäristön ärsykkeisiin saattaa reagoida herkemmin.

– Jos on taipumusta murehtimiseen ja huolehtimiseen, nämä piirteet ovat omiaan vahvistamaan myös ilmastoon tai ympäristöön liittyvää ahdistusta. Joskus jokin ulkoinen tekijä, kuten ilmastonmuutos voi antaa nimen oireille, vaikka taustalla oleva syy olisikin monimutkaisempi. Jos kärsii voimakkaasta ilmastoahdistuksesta, on hyvä pysähtyä miettimään omaa kokonaistilannetta. Taustalla voi olla esimerkiksi uupumusta.

Erityisen alttiita ilmastoahdistukselle ovat lapset ja nuoret. Heillä tunteiden käsittelyn taidot ovat vasta rakentumassa. Tällöin lasten ja nuorten tunnetaitojen vahvistaminen on tärkeässä roolissa ilmastoahdistuksen käsittelyssä, sillä sitä voi helpottaa käsittelemällä negatiivisia tunteita.

Tunteiden tukahduttaminen tai välttäminen taas usein lisää ahdistuksen kokemusta.

Tunteiden käsittelyn lisäksi ilmastoahdistusta voi lievittää toiminnalla, esimerkiksi vähentämällä omaa kuluttamista. Laajemmasta näkökulmasta tarkastellen ilmastoahdistuksen aiheuttamat voimakkaat tunteet voivat olla hyödyllisiä, jos tunteet saavat ihmisen toimimaan ympäristön ja ilmaston hyväksi.

– Haasteena on se, että oma toiminta ei riitä ratkaisemaan ongelmaa. Siksi on tärkeää suhteuttaa ajatteluaan ja muistaa, että voi vaikuttaa ainoastaan itsensä tekemisiin.

Toimintakykyä ja hyvinvointia hankaloittavien tunteiden ja oireiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Tarvittaessa on hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen.