Estääkö sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden arkuus teknologisten ratkaisujen hyödyntämisen ikääntyneiden palveluissa?

Muun muassa tämä puhutti terveydenhuollon vaikuttajia tiistaisessa Digital Silver -tapahtumassa järjestetyssä keskustelupaneelissa.

Helsingissä käynnissä olevan kasvuyritystapahtuma Slushin sivutapahtuma Digital Silver pureutuu ikääntymisen haasteisiin. Tapahtuma keskittyy etsimään keinoja digitaaliteknologian hyödyntämiseen seniori-ikäisten tarpeisiin.

Paneelissa pureuduttiin siihen, miten Suomessa voitaisiin mahdollistaa vanhusten yksilölliset palvelut digitalisaation keinoin. Ne voisivat tukea tavoitetta, että iäkkäät asuvat kotonaan mahdollisimman pitkään.

Digitalisaatio on edennyt iäkkäiden palveluissa verrattain hitaasti, vaikka teknologisia sovelluksia on ollut jo pitkään saatavilla. Erityisasiantuntija Mervi Pulkkanen Tekesistä ei usko, että taustalla olisi uskalluksen puute. fakta

– Kyse on enemmän mukavuudenhalusta ja muutosten pelosta, Pulkkanen arvioi.

THL:n tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri näki, että olemme jo hyvää vauhtia menossa kohti ”uutta maailmaa”.

– Ihmisellä tulee olemaan vaihtoehtoja sen suhteen, miten hän voi omaa turvallisuuttaan ja omia palveluitaan kehittää. Fokus pitää olla kotona asumisessa ja siinä, että ihminen hallinnoi itse omaa elämäänsä sen loppuun saakka.

Finne-Soverikin tunnisti iäkkäiden palveluissa taipumuksen tarttua vanhaan.

– Rakennamme palvelutaloja, joihin paeta turvaan, ettei tarvitsisi asua kotona.

Finne-Soverin mielestä sote-toimijat eivät ole kyenneet vakuuttamaan ihmisiä siitä, että näille pystyttäisiin järjestämään yksilölliset palvelut niin, että kotona asuminen mahdollistuisi.

Mervi Pulkkanen toivoi sote-uudistuksen toteutuvan, sillä hän näkee uudistuksen ympärillä leijuvan epävarmuuden haittaavan digitalisaatiokehitystä.

– Tällä hetkellä näkymä on, että kehittämistoimintaa on aika vähän, tai ainakin rohkeita ulostuloja. Odotetaan, mihin tämä maa oikein organisoituu ja kuka vastaa mistäkin.

Pulkkanen pelkää, että Suomessa käy kuten 1990-luvulla, jolloin maassa niin ikään oli kova digitaalisen teknologian hype.

– Syntyi huippuratkaisuja, mutta palvelutuotanto ei ollut valmis ottamaan niitä käyttöön. Ratkaisut jäivät hyllylle.

Paneelissa muistutettiin, että iäkkäät ovat hyvin teknologiamyönteisiä. Kahdeksan kymmenestä on valmis käyttämään teknologisia apuvälineitä kotona asumisen tukena.

Tästä huolimatta digipalveluiden kehittämisessä iäkkäät on sivuutettu, kuten erityisasiantuntija Mari Patronen Kuntaliitosta huomautti.

– Puhumme yksilöllisistä palveluista digitaalisin keinoin, mutta kun palveluita ryhdytään kehittämään, iäkkäitä ei kuunnella. Heillä voidaan testata palveluita, mutta alkuvaiheessa he eivät ole mukana, Patronen sanoi.