Täydennysravintovalmisteita valmistava Nutricia laskee tiedottessaan, että Suomessa voitaisiin saada jopa yli 500 miljoonan euron säästöt ikääntyneiden ravitsemuksen paremmalla hoidolla. Kustannusvaikutelman vajaaravitsemuksen aiheuttamista kuluista on tehnyt suomalainen, itsenäinen ravitsemusalan tutkimusyritys Ravistamo. Laskelman mukaan Suomessa on arviolta noin 100 000 yli 65-vuotiasta vajaaravittua seniorikansalaista, joiden määrän odotetaan vielä lisääntyvän väestön ikääntyessä.
Tutkimustulosten mukaan 55 prosenttia suomalaisista pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista on vajaaravittuja ja 40 prosenttia vajaaravitsemusriskissä. Aiemmin Helsingin yliopistossa julkaistun tutkimuksen mukaan ravitsemustilan MNA-arvion (Mini Nutritional Assessment) perusteella kaikista pitkäaikaishoidon potilaista 15 prosenttia on vajaaravittuja ja 68 prosenttia heistä kuuluu riskiryhmään.
Vajaaravitun potilaan hoitaminen voi maksaa kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan.
– Olemme ennennäkemättömän demografisen muutoksen edessä, kun väestömme ikääntyy globaalilla tasolla. Eri yhteiskunnan osapuolten tulisi tunnistaa ja hyödyntää ravitsemuksen mahdollisuudet toimintakyvyn säilyttämisessä, kuten myös sairauksien ehkäisyssä, sanoo kansainvälisen ikääntymistä tutkivan Global Coalition On Aging -järjestön toimitusjohtaja ja tohtori Michael W. Hodin.
Hodin puhui ikääntyneiden ravitsemuksesta Silver Economy Forumissa Helsingissä heinäkuun alussa.
– Yksi tärkeimpiä syitä hoitaa vajaaravitsemusta on ikääntyneiden potilaiden terveydentilan ja toipumisen tukeminen. Vajaaravitsemukseen puuttumisen puolesta puhuvat myös kustannukset, sillä sen hoitamattomuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi, Nutricia Suomen Medical Affairs Manager Carina Kronberg-Kippilä sanoo tiedotteessa.
Nyt julkaistun laskelman mukaan lääketieteellisen ravitsemuksen avulla voitaisiin Suomessa vähentää 650 000 sairaalahoitoon ohjausta. Lisäksi sillä voitaisiin vuosittain estää ikääntyneiden keskuudessa 17 000 antibioottireseptiä ja 54 000 painehaavaa.
Monessa Euroopan maassa täydennysravintovalmisteet kuuluvat korvattavuuden piiriin. Esimerkiksi Ruotsissa lääkärin reseptillä määrättävät täydennysravintovalmisteet korvataan 80-prosenttisesti.
– Suomi on tässä suhteessa poikkeus muista Euroopan maista, sillä meillä täydennysravintovalmisteet ovat korvattavia vain hyvin rajatuissa tapauksissa ja eivätkä milloinkaan vajaaravitsemuksen hoidossa. Vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoito merkitsevät lisäkuluja, mutta tutkimustiedon valossa niillä saavutettavat säästöt ovat moninkertaisia kuluihin nähden, Kronberg-Kippilä sanoo.
