Tulehduksellisten suolistosairauksien eli IBD:n ilmaantuvuus on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Terveydenhuollossa on pakko miettiä keinoja, joilla pystytään hallitsemaan kasvavia potilasmääriä.
– Sellaiseen potilaiden seurantaan, mihin meillä on totuttu, eivät tule mitkään resurssit riittämään. On mietittävä muita konsteja, joilla seurantaa voidaan toteuttaa, korostaa gastroenterologian erikoislääkäri Airi Jussila Taysista.
Jussila on jäänyt juuri eläkkeelle kliinisestä työstä, mutta hän jatkaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä erilaisten IBD:n hoitoon liittyvien kehityshankkeiden parissa. Tavoitteena on kehittää nimenomaan IBD-potilaiden seurantaa.
Nykyisin IBD-potilaat käyvät useita kertoja vuodessa laboratoriokokeissa, joissa mitataan ulosteen kalprotektiinipitoisuus.
Kalprotektiini on suolen tulehdukseen liittyvä merkkiaine, joka kertoo taudin aktiivisuudesta. Sen mittaamiseen on kehitetty myös kotona tehtäviä pikatestejä, mutta ne eivät ole Suomessa vielä laajasti käytössä.
Jussila toivoo seurantaan digitaalista sovellusta, jossa potilas täyttäisi oirekyselyn ja johon hän syöttäisi kotona tehtyjen kalprotektiinitestien tulokset. Sen jälkeen tekoäly ilmoittaisi, mitä tehdä.
– Hälytys menisi suoraan myös IBD-hoitajalle, joka arvioisi, miten tilanteeseen tulisi reagoida, hän sanoo.
Kalprotektiinin pikatestejä oli tarkoitus testata Pirkanmaalla jo tänä vuonna, mutta koronaepidemia sotki suunnitelmat. Suunnitteilla on myös IBD-potilaiden omavointikyselyn ja siihen liittyvä seurannan pilotointi Taysin alueella.
Husissa kalprotektiinin kotimittauksia on jo kokeiltu, mutta toimintaan liittyy vielä käytännön haasteita.
– Potilaita on vaikea ohjeistaa niin, että testit tulisi tehtyä oikein. Puhelinsovelluksia on myös haastavaa pitää ajan tasalla, kun puhelinmallit vaihtuvat, kuvailee lasten ja nuorten sairauksien ylilääkäri, professori Kaija-Leena Kolho Husista.
Myös Kolho näkee, että taudin aktiivisuuden seurantaan tarvitaan tulevaisuudessa uusia ratkaisuja. Suuresta potilasjoukosta tulisi poimia ne potilaat, jotka tarvitsevat terveydenhuollon arviota.
– Kun potilaat ovat erilaisia ja potilaita on paljon, tarvitsemme varmasti erilaisia vaihtoehtoja. Osa potilaista ei halua sitoutua kotitestiin, vaan he käyvät mieluummin perinteisissä laboratoriokokeissa, hän miettii.
Airi Jussila uskoo, että suurin osa IBD-potilaista voisi seurata sairauttaan omatoimisesti kotona, kun siihen olisi tarjolla hyvät ja toimivat välineet. Näin resursseja voitaisiin kohdistaa niiden potilaiden hoitoon, jotka tarvitsevat enemmän apua taudin hoidossa ja seurannassa.
– Meillä on hyvin erilaisia potilaita, jotka tarvitsevat erilaista seurantaa, Jussila kiteyttää.
Potilaita on vaikea ohjeistaa niin, että testit tulisi tehtyä oikein.
Suomessa kehitetään myös aivan uudenlaista testimenetelmää tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon.
Aqsens Health Oy:n kehittämä testi havaitsee oksidatiivisen stressin aiheuttamia muutoksia IBD-potilaiden ulostenäytteissä.
Nopea ja edullinen testi voisi täydentää ulosteen kalprotektiinimittauksia taudin diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.
Uutta testiä on kehitetty yhteistyössä Husin Uuden lastensairaalan ja Helsingin yliopiston kanssa.
– Alustavat tulokset ovat olleet lupaavia, mutta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, ennen kuin testi voi tulla kliiniseen käyttöön, Kaija-Leena Kolho kertoo.
Parhaillaan selvitetään, voidaanko IBD tunnistaa samalla menetelmällä myös muista potilasnäytteistä, kuten syljestä tai virtsasta. Nämä näytteet olisivat potilaalle helpompia kuin ulostenäyte.
Tulevaisuuden toive on, että IBD-potilaille saataisiin testi oikean lääkehoidon valintaan.
Vielä tällaista testiä ei ole, vaan sopiva lääkitys joudutaan etsimään hoitokokeilujen kautta.
– Emme osaa vielä luokitella tulehduksellisia suolistosairauksia tarpeeksi hyvin erilaisiin alatyyppeihin. Varsinkin vaikeissa tautimuodoissa joudumme kokeilemaan paljon erilaisia lääkityksiä, Kolho toteaa.
Myös Airi Jussila toivoo, että IBD-potilaiden diagnostiikkaan saataisiin tulevaisuudessa testi, joka ohjaisi oikean lääkehoidon valintaa.
– Silloin emme antaisi potilaille turhia hoitoja ja potilaat saisivat nopeammin avun sairauteen.
IBD:n diagnostiikassa olennaista on, että sairautta osataan ylipäätään epäillä.
Kun potilas valittaa epämääräisiä vatsaoireita, terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa pitäisi herätä epäily tulehduksellisesta suolistosairaudesta.
– Varsinkin Crohnin taudissa diagnoosi viivästyy edelleen hämmästyttävän usein. Sen tavallisin oire on vatsakipu, jolle voi olla monta muutakin selitystä, Jussila huomauttaa.
