Vantaalla kokeillaan tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa diabetesvastaanotoista tuttua ideologiaa.

IBD-potilaiden hoitoketjuun on lisätty terveysasemalla toimiva erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen IBD-vastaanotto. Se toimii erikoissairaanhoitotasoisena kontaktina avoterveydenhuollossa hoidossa oleville potilaille, sanoo gastroenterologian ja sisätautien erikoislääkäri Pauliina Molander Hus Peijaksen sairaalasta.

– Kyse ei ole siitä, että siirtäisimme isoa potilasryhmää erikoissairaanhoidosta terveyskeskusseurantaan, vaan pyrimme parantamaan tulevien ja olemassa olevien potilaiden hoitoa, Molander sanoo.

Vantaalla perus- eli mesalatsiinilääkityksellä olevat IBD-potilaat ovat olleet jo pitkään terveysasemien omalääkäreiden seurannassa. Tulevaisuudessa potilaita on perusterveydenhuollossa yhä enemmän, kun IBD-sairauksien lisääntymisen vuoksi erikoissairaanhoidon resursseja kohdistetaan taudin vakaviin muotoihin.

Myyrmäen terveysasemalla toimivan IBD-vastaanoton idea on antaa apua ja tukea perusterveydenhuollon lääkäreille, kun sairauden hoidossa tulee vastaan ongelmallisia tilanteita.

– Ongelmat liittyvät useimmiten lievempiin taudin aktivaatioihin tai lääkitysasioihin, kuten lääkkeen lopetukseen tai annosnostoon. Tyypillisesti potilas käy meillä kerran tai tietyn määräajan esimerkiksi ajaessamme uuden lääkkeen sisään. Sen jälkeen potilas palaa omalääkärin seurantaan, Molander kertoo.

IBD-vastaanottoa pidetään joka toinen perjantaiaamupäivä. Vastaanotolla potilasta hoitavat gastroenterologian erikoislääkäri yhdessä IBD:hen syventyneen terveyskeskuslääkärin kanssa. Tiimiä täydentää IBD-hoitaja.

Vastaanotolle pääsee omalääkärin lähetteellä, mutta potilaat voivat itsekin olla yhteydessä vastaanottoon IBD-hoitajan kautta.

Lisäksi IBD-vastaanotolle ohjataan Vantaan kaupungin omassa kolonoskopiayksikössä diagnoosin saaneet potilaat.

Vastaavasti erikoissairaanhoidosta vastaanotolle voidaan ohjata potilaat, jotka saavat erikoissairaanhoidossa diagnoosin lieväasteisesta tulehduksellisesta suolistosairaudesta, tai seurantaan esimerkiksi immunosupressiivista hoitoa saavat.

Pilottihankkeeseen on kuulunut kiinteästi myös Vantaan terveyskeskuslääkäreiden IBD-tietämyksen lisääminen koulutuksella.

– Koulutuksilla on tavoiteltu sitä, että terveyskeskuslääkärit toimijoina oppivat tunnistamaan IBD-potilaat omista potilaistaan, Molander sanoo.

IBD-vastaanotto alkoi Vantaalla kaksi vuotta sitten Husin ja Vantaan kaupungin yhteisenä pilottihankkeena. Pilotti koski aluksi vain Länsi-Vantaan aluetta, mutta laajeni viime vuoden lopulla kattamaan koko Vantaan.

Molander toteaa, että vaikka tervey-denhuollossa uusissa toiminnoissa haetaan herkästi kustannussäästöjä, IBD-vastaanotto ei tuo niitä vielä.

– Terveyskeskuslääkäreiden työnkuvaan eivät perinteisesti kuulu puolen tunnin tai jopa sitä pidemmät vastaanotot, joissa syvennytään myös potilaan ohjaamiseen. IBD-vastaanotto on siis kohtalaisen resurssiraskas toimintamalli, johon pistetään paljon sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon panoksia, Molander sanoo.

Hän näkee, että myöhemmin vastaanottotoiminnan tulokset voivat näkyä myös kustannussäästöinä, jos muun muassa hoidon tehostusta tarvitsevat potilaat löydetään sen ansiosta aikaisemmin.

– Silloin voimme mahdollisesti estää taudin vaikeita pahenemisvaiheita ja komplikaatioita.