Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ovat jo lähes kansansairaus. Näin totesi Taysin gastroenterologian poliklinikan erikoislääkäri Airi Jussila aihetta käsitelleessä Mediareenassa viime viikolla.

Tapahtuman järjestivät Mediuutisten kanssa yhteistyössä Ferring Lääkkeet, Janssen, MSD ja Tillotts Pharma.

Kelan tilastojen mukaan sairastavuus on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Vuosittain todetaan noin 2 200 uutta IBD-tapausta. Nyt tauti on noin 42 000 suomalaisella.

– Haavaiseen paksusuolen tulehdukseen sairastuneiden määrä lisääntyi vuosina 2000–2007 noin 20 prosenttia, suhteellisesti enemmän kuin ykköstyypin diabetes, Jussila totesi.

Prosentuaalisesti IBD:stä kärsii 0,75 prosenttia suomalaisista. Jotta voidaan puhua virallisesti kansantaudista, pitää sairastuneita olla yksi prosentti väestöstä.

– Tämä saavutetaan seuraavan viiden vuoden aikana. Nyt IBD on jo prosentilla 35–54-vuotiaista.

Dysbioosi voi laukaista IBD:n

Syitä IBD:n eli Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolen tulehduksen lisääntymiseen on etsitty monesta suunnasta.

– Genetiikka tuskin selittää kasvua kummassakaan, ei myöskään diagnostiikan tai tutkimusmenetelmien parantuminen, Jussila sanoi.

Jos toisella vanhemmista on IBD, on lapsella 2–10 prosentin riski sairastua. Jos molemmilla vanhemmilla on IBD, lapsen sairastumisriski on 34 prosenttia.

Merkittävä tekijä kasvun taustalla on todennäköisesti ympäristötekijät.

– IBD yleistyy kehitysmaissa selkeästi länsimaistuvien elintapojen myötä. Liika hygienia voi olla IBD:n taustalla länsimaissakin, varsinkin lapsilla.

Antibioottien käyttö altistaa IBD:lle, koska ne muuttavat suoliston bakteerikantaa.

Epäilyksen alla on myös suoliston epätasapainotila, dysbioosi, joka voi laukaista IBD:n niillä, joilla on siihen geneettinen riski. Dysbioosiin taas voivat vaikuttaa monet asiat kuten ruokavalio, stressi ja antibioottien liikakäyttö.

– Monessa tutkimuksessa on todettu, että antibioottien käyttö altistaa IBD:lle, koska ne muuttavat suoliston bakteerikantaa. Esimerkiksi Suomessa hiljattain tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kefalosporiinien käyttö lapsilla altisti taudille.

Myös erilaisia infektioita on syytetty tuberkuloosista salmonellaan ja kambylobakteeriin.

– Minkään yksittäisen infektion ei ole todettu aiheuttavan tulehduksellisia suolistosairauksia.

Tupakointi lisää merkittävästi Crohnin taudin sairastumisriskiä ja pahentaa oireita. Sen sijaan haavaisen koliitin pahenemisvaiheita tupakointi saattaa estää.

– Jos on alttius haavaiselle koliitille ja lopettaa tupakoinnin, niin taudin riski kasvaa. Osa potilaista hoitaa tautia polttamalla muutaman savukkeen päivässä, Jussila totesi.

Kortisonikuuri vaatii tarkkuutta

IBD:tä esiintyy enemmän pohjoisella pallonpuoliskolla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessakin tautia on selvästi enemmän pohjoisessa kuin etelässä. Yksi selittävä tekijä tälle voi olla D-vitamiinin saanti.

– Suuri USA:ssa tehty tutkimus osoitti, että D-vitamiinin vähäinen saanti voi olla taudin lisääntymisen taustalla. D-vitamiinipitoisuuksien suurentuminen esimerkiksi vähensi IBD:hen liittyviä leikkauksia, Jussila sanoo.

Husin Peijaksen sairaalan sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Pauliina Molander totesi, että Crohnin tauti ja haavainen ulseriitti käyttäytyvät eri tavalla, joten niitä pitäisi hoitaakin eri tavalla.

– Lisäksi 10–15 prosenttia potilaista sairastaa määrittelemätöntä muotoa, jossa on piirteitä molemmista.

Molander muistutti erityisesti perusterveydenhuoltoa siitä, että kortisonikuurien kanssa pitäisi olla tarkkana.

– Perusterveydenhuollosta tulee potilaita hyvin eri pituisilla ja vaihtelevilla kortisoniannoksilla. Lyhyet kortisonikuurit eivät vaikuta suolen tilaan, Molander totesi.