Iäkkäiden psykiatrian erikoissairaanhoidon käynnit kasvoivat Helsingissä rajusti

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan toiminnan muutokset ovat lisänneet rajusti vanhusväestön psykiatrian erikoissairaanhoidon käyntejä Helsingissä.

Asia käy ilmi viime vuoden Kuusikko-vertailusta, jonka mukaan Helsingissä 65 vuotta täyttäneiden psykiatrian erikoissairaanhoidon käyntimäärät ovat lisääntyneet noin 72 prosenttia vuosina 2012–2016.

– Tämähän on tavallaan hyvä tulos. Huolestuisin, jos luku olisi pienentynyt. Tämä kertoo, että olemme pystyneet parantamaan saatavuutta, sanoo Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.

Turpeinen uskoo, että nousun taustalla on useita syitä. Suurin niistä ovat isot toiminnalliset muutokset, joita kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalla on viime vuosina tehty.

Vuonna 2013 Helsingin sosiaalivirasto ja terveyskeskus yhdistyivät sosiaali- ja terveysvirastoksi. Helsingin psykiatrisen erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoissairaanhoitajat olivat hallinnollisesti sijoitettuina terveysasemille.

– Silloin kaikki terveysasemien psykiatrian suoritteet kirjautuivat perusterveydenhuoltoon, Turpeinen selittää.

Vuonna 2015 psykiatrian sairaanhoitajat siirtyivät hallinnollisesti takaisin erikoissairaanhoitoon, kun todettiin, että se on heidän ammatillisen osaamisensa ja konsultaatiokanaviensa kannalta parempi.

Myös Helsingin kaupungin geropsykiatrian konsultaatiopoliklinikka siirtyi osaksi Husia vuonna 2015.

– Toiminnan muutos kaksinkertaisti työntekijä- ja lähetemäärät Hyksissä, sanoo puolestaan Hyksin gero-neuro-päihdepsykiatrian linjajohtaja, ylilääkäri Risto Vataja.

Vatajan mukaan ennen vuotta 2015 tai sen jälkeen ei suurempia muutoksia ole ollut.

Hänen mukaansa valtaosa helsinkiläisten ikäihmisten psykiatrisista ongelmista hoidetaan muualla kuin Hyksissä, joko aluepoliklinikoilla tai terveysasemilla.

– Minä en valitettavasti osaa vastata, miksi luvut ovat nousseet. Hyksin päässä ei ole sellaista yleistä vaikutelmaa, että vanhusten psykiatrinen oireilu tai heidän erikoissairaanhoitoon lähettämisensä olisi räjähdysmäisesti lisääntymässä, hän sanoo.

Lähetemäärän kasvuun voi Vatajan mukaan vaikuttaa myös väestön ikääntyminen.

Myös Leena Turpeisen mukaan väestön vanheneminen lisää psykiatrian erikoissairaanhoidon tarvetta.

– Kun ihmiset elävät pidempään, myös psykiatrisia sairauksia on enemmän, hän sanoo.

Hänen mukaansa yli 65-vuotiaiden määrä Helsingissä on kasvanut 9,5 prosenttia vuosina 2012–2016.

Turpeisen mielestä erikoissairaanhoidon kokonaislähetemäärän kasvu ei riitä yksin selitykseksi kasvaneille luvuille. Osa lähetteistä palautetaan.

– Pitäisi katsoa, paljonko potilaita on otettu psykiatriseen erikoissairaanhoitoon Husiin. Jos siellä hoidettavien määrä on noussut, se tarkoittaa, että erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa tarvitsevien ihmisten määrä on aidosti kasvanut.

Turpeisen mielestä vertailuanalyysi Kuusikko-kaupunkien kanssa ei myöskään välttämättä kerro koko totuutta. Kuusikko-kuntia ovat Helsingin lisäksi Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku.

– Kerätyn datan pitäisi olla oikeasti vertailukelpoista. Nyt ammattilaisten kesken on olemassa tietty varaus, että ovatko nämä luvut luotettavia.

Ikääntyneiden psykiatrinen hoito on Turpeisen mielestä hyvällä tolalla Helsingissä.

– Olemme pystyneet parantamaan saatavuutta ja jalkautuvuus on hyvää. Kehitettävää on, mutta suunta on oikea.

Haasteena Turpeinen näkee Helsingin sote-palvelujen uudistuksen, joka jakaa palvelut perhekeskukseen, terveys- ja hyvinvointikeskukseen sekä monipuoliseen palvelukeskukseen.

Monipuolinen palvelukeskus hoitaa iäkästä väestöä, mutta kaikkien ikäryhmien akuutit sairaudet, myös psykiatriset, kuuluvat terveys- ja hyvinvointikeskukseen.

– Iso haaste on, että iäkkäidenkin ihmisten psykiatristen sairauksien hoito terveysasemilla toteutuu. Emme saa rakentaa uusia siiloja, joiden takia ihmiset eivät saa tarvittavaa hoitoa.