Hallitus suunnittelee rahoittavansa vanhuspalvelujen hoitajamitoituksen noston leikkaamalla esimerkiksi sairaanhoitovakuutuksen korvauksista eli Kela-korvauksista.

Tämä kummastuttaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan yritysten etuja ajavaa Hyvinvointiala HALI ry:tä.

HALIn mukaan Kela-korvaukset on luotu parantamaan kansalaisten hoitoon pääsyä ja valinnanmahdollisuuksia sekä purkamaan painetta julkisen sektorin terveydenhuollosta.

– Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Kela-korvauksista leikkaaminen toimii kaikkia näitä tavoitteita vastaan. Järjestelmä lisää tutkitusti sekä väestöryhmien välistä että alueellista yhdenvertaisuutta, sanoo HALIn toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas tiedotteessa.

Rajakangas uskoo, että Kela-korvausten leikkaaminen kasvattaisi entisestään kritisoitua kuilua palveluiden saatavuudessa eri väestöryhmien välillä.

– Osalla on käytössään työterveyshuoltoon liittyvä sairaudenhoito tai varaa ottaa vakuutus. Valtaosa kansalaisista jää pelkästään julkisten terveyspalveluiden varaan. Niiden saatavuus on liian usein hävettävän heikkoa, Rajakangas sanoo.

Hallituksen esityksen myötä pääsy julkiseen terveydenhuoltoon heikkenee entisestään. Vuonna 2018 Kela-korvausten turvin tehtiin noin yhdeksän miljoonaa hoitokäyntiä.

– Jos näistä käynneistä edes murto-osa siirtyy julkisen sektorin palveluiden piiriin, tilanne muodostuu katastrofaaliseksi.

HALIn mukaan Kela-korvaus on äärimmäisen kustannustehokas julkisen talouden näkökulmasta. Esimerkiksi yli kolme miljoonaa lääkärivastaanottoa vuonna 2018 maksoivat yhteiskunnalle noin 56 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin tuottamana kustannus olisi ollut vähintään nelinkertainen.

– Hallitus asettaa esityksensä myötä valtavan lisähaasteen jo nyt talousvaikeuksissa kamppaileville kunnille. Eikö hallitus ymmärrä lainkaan päätöstensä syy- ja seuraussuhteita, Rajakangas sanoo.

Lue myös: