Toisin kuin kevääseen 2020, nyt oli aikaa varautua seuraavaan kevääseen ja influenssakauteen, jolloin yhteydenotot terveydenhuoltoon kasvavat aina valtavasti. Oli myös enemmän kuin hyvin aikaa tehdä suunnitelma siitä, miten ja missä järjestyksessä rokotuksia alettaisiin toteuttaa eri ikä- ja riskiryhmille.

Hyvin suunniteltu on kuitenkin vielä kokonaan tekemättä. Tehokkaan, kattavan ja yhdenmukaisen kansalaisviestinnän puuttuminen tekivät tammi-huhtikuusta yhtä sirkusta, jossa jalkoihin jäivät epätietoiset kansalaiset sekä heitä auttavat ammattilaiset.

Epätietoisuus näkyi selkeästi ihmisten yhteydenotoista terveydenhoitopalveluihin. Esimerkiksi Turussa koronalinjoihin tuli 4 973 puhelua tammikuun 2021 aikana. Helmikuun 21. päivään mennessä puheluita oli tullut jo 13 939. Puhelinlinjoja piti sulkea, sillä takaisinsoitto ei ollut mitenkään mahdollista.

Maaliskuussa nähtiin kaikkien aikojen puhelupiikki, 897 008 puhelua, samalla, kun sekä tartuntamäärät että koronavirustestaukset nousivat uusiin ennätyslukemiin. Lähestulkoon kaikki terveyskeskukset hukkuivat kyselyihin viruksesta tai rokotteesta.

Suomen viestintästrategia ontui ja pahasti. Koska terveyskeskukset eivät saaneet yhtenäisiä ohjeita siitä, miten tuhansia ja taas tuhansia soittajia pitäisi ohjeistaa, ottivat terveyskeskukset käyttöön täysin erilaisia strategioita rokotekyselyihin ja -ajanvarauksiin. Osa pyysi soittamaan ja varaamaan ajan, osa ohjasi kansalaiset verkkoajanvaraukseen, ja kolmannet valitsivat jotain tältä väliltä.

Mikäs sen parempi tapa sekoittaa ihmisten päät, kun eri kunnissa asuvat sukulaiset ja ystävät saivat erilaista tietoa eri aikoina ja eri lähteistä.

Nyt kesäaikana voimme huokaista helpotuksesta. Rokotekattavuus alkaa lähestyä tarvittua laumasuojaa, eli 70 prosenttia, samalla kun tartuntamäärät ovat hyvin hillittyjä joka puolella Suomea.

Nyt on tärkeää ottaa opiksi näistä kahdesta kaoottisesta keväästä. Yhtenäisellä ja tehokkaalla viestinnällä päättäjiltä terveydenhuoltoalalle varmistettaisiin se, että jo valmiiksi rasittunut terveydenhoitojärjestelmämme ei täysin ylikuumene vastaavissa tilanteissa.

Lähitulevaisuudessa voimaan tuleva sote-uudistus lisää varmasti epävarmuutta muutamaksi vuodeksi. Nyt on tärkeää, että tällä kertaa olisimme todella valmiita mihin tahansa kriisitilanteeseen. Toivottavasti emme saa niskaamme uutta pandemiaa, mutta siihenkin on hyvä olla varautuneena – jokaista kansalaista koskevalla viestinnällä.

Tapani Kyrki

Kirjoittaja on terveysalan ammattilainen, joka on toiminut yli 20 vuotta erilaisissa johtotehtävissä. Viimeiset kymmenen vuotta hän on toiminut terveydenhuollon ylimmissä johtotehtävissä muun muassa Silmäasemalla ja Aurora Innovationilla, jossa hän on tällä hetkellä Suomen ja Baltian maajohtaja. Lisäksi Kyrki on sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavan Luona-yhdistyksen hallituksessa.