Suomessa on havaittu pogostantautia tänä vuonna normaalia runsaammin. Vuoden 2021 aikana THL:n tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu jo 280 tautitapausta. Määrä tulee THL:n mukaan todennäköisesti vielä kasvamaan, koska otollisin tartuntakausi on vielä käynnissä ja tapausten raportoinnissa on yleensä jonkin verran viivettä.

Suurin osa tautitapauksista on ollut Pohjois-Savossa, jossa on ilmoitettu 54 tapausta. Seuraavaksi eniten tautitapauksia on ollut Pohjois-Pohjanmaan (38 tapausta), Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (33 tapausta) ja Husin alueella (31 tapausta).

Vuonna 2020 koko Suomessa todettiin 53 vasta-ainetutkimuksin varmistettua pogostantautitapausta (ilmaantuvuus 0,96/100 000) ja 41 vuonna 2019.

Aiemmin tartuntoja on todettu enimmäkseen Itä-Suomessa, mutta tänä vuonna tautia on esiintynyt kaikkialla Suomessa.

Pogostantautia esiintyy tavallisesti muutaman vuoden sykleissä. Hiljaisempina vuosina tapauksia raportoidaan muutamia kymmeniä, joita seuraa runsaampi tartuntavuosi. Edellinen runsaampi tartuntavuosi oli vuonna 2012, jolloin tapauksia raportoitiin 189.

Pogostantauti ei ole vaarallinen

Pogostantaudin aiheuttaa Sindbis-virus, joka tarttuu hyttysen piston välityksellä. Suurin osa tartunnoista todetaan loppukesällä, elo-syyskuussa. Kanalinnut toimivat todennäköisesti Sindbis-viruksen säilymönä.

Pogostantauti ei ole vaarallinen. Suurin osa tartunnoista on oireettomia tai lieväoireisia ja jää siksi myös diagnosoimatta. Tyypillisiä oireita ovat laaja punapilkullinen ihottuma ja nivelkivut sekä mahdollinen kuume. Ihottuma ja kuume häviävät muutamassa päivässä, mutta nivelkivut voivat kestää kuukausia.

Pogostantauti todetaan vasta-aineverinäytteestä. Tautiin liittyvien nivelkipujen vuoksi sairauden taustalla voidaan epäillä esimerkiksi reumatautia, mikä korostaa taudin diagnosoinnin merkitystä.

Pogostantautia hoidetaan oireiden mukaan ja oireita voi lievittää kipulääkkeillä. Taudin sairastaminen antaa THL:n mukaan elinikäisen suojan.

Lue seuraavaksi: