Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen ennakoi koronaepidemian olevan hallinnassa ensi kesään mennessä.

– Vaikka pandemia jatkuu ja tartuntatilanne juuri nyt näyttää huonolle monessa Euroopan maassa, on hyvinkin mahdollista, että epidemia saadaan hallintaan kesään 2021 mennessä. Tämä johtuu siitä, että useat lupaavat rokotekandidaatit ovat kliinisen kehitystyön loppuvaiheissa. Rokotesuojan aikaansaaminen väestölle on tehokkain ja vähiten haittoja yhteiskunnan toiminnalle aiheuttava tapa epidemian tukahduttamiseen. Suomessakin jo suunnitellaan laajamittaisten rokotusten järjestämistä, niin pian kuin sopiva rokote on saatavilla. Oman arvioni mukaan olemmekin nyt melko lailla koronaepidemiamme puolivälissä, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Suomessa kevään ensimmäisen aallon osalta henkilökohtaisten suojaohjeiden – käsihygienia, turvavälit, yskimishygienia – noudattaminen sekä sosiaalisten kontaktien vähentäminen johtivat Lehtosen mukaan käytännössä koronaepidemian ensimmäisen aallon tukahtumiseen.

– Toinenkin aalto on tukahdutettavissa aivan samoin keinoin. Suomen koronaepidemian lopputulos riippuu kuitenkin viime kädessä jokaisen halusta ottaa oma ja kanssaihmisten terveys vakavasti, hän korostaa.

Suomi on Lehtosen mukaan pärjännyt eurooppalaisessa vertailussa varsin hyvin. Samalla hän muistuttaa, että epidemiatilanne voi muuttua nopeasti.

– Vaikka suorituksemme on lähiympäristöön verrattuna ollut ihan hyvä, ei valtaisaan itsekehuun vielä ole aihetta, sillä epidemiatilanne voi nopeasti Suomessa muuttua ja olemme vasta urakan puolivälissä.

Lehtonen katsoo Suomen onnistumiseksi poliittisen päätöksentekojärjestelmän nopean kyvyn reagoida muuttuneeseen tietoon ja tilanteeseen. Maaliskuun puolivälissä toteutetut tehokkaat rajoitustoimet olivat hänen mukaansa keskeisessä osassa epidemian ensimmäisen aallon tukahduttamisessa.

– Parantamisen varaa olisi sitten ollut tilannekuvan muodostamisessa tammi–helmikuussa 2020, hän sanoo.

Myös koronavirusta koskeva virallinen viestintä on Lehtosen mukaan ollut useaan kertaan ongelmissa.

– Kasvomaskien käyttöä koskevat linjaukset eivät ole olleet omiaan vahvistamaan luottamusta viranomaisten asiantuntemukseen, kun nykymaailmassa jokainen internet-yhteyden omistava pääsee itsekin tiedon alkulähteille. Maailman terveysjärjestön sekä Euroopan ja Yhdysvaltain tartuntatautiviranomaisten linjaukset ovat olleet asiasta kiinnostuneiden saatavilla, joten STM:n olisi omissa linjauksissaan pitänyt joka kerta pystyä perustelemaan, miksi poikkeamat kansainvälisistä suosituksista ovat Suomessa tarpeellisia. Henkilökohtaisia suojatoimia koskeva kampanjointi ei epidemian toiseen aallon uhatessa ole ollut mitenkään aktiivista saati mieleenpainuvaa, vaikka kasvomaskien käytön osalta sitä olisi tarvittu.

Myös tartuntatautilainsäädännön täydentäminen on Lehtosen mukaan edennyt liian hitaasti. Hän ottaa esimerkiksi matkailun, jota avattiin kesällä jo ennen kuin matkailijoiden testaamista koskevaa lainsäädäntöä oli saatu aikaan.

– Toisen aallon siemen kylvettiin, kun merkittävää osaa tartunnankantajista ei pystytty maan rajoilla tunnistamaan. Helsinki-Vantaan lentokentän matkustajamäärien ja testeissä esiin tulleen koronapositiivisten osuuden perusteella on helppo laskea, että kentän kautta Suomeen tuli elokuussa todennäköisesti yli 1 000 koronaviruksen kantajaa.

Oulun yliopiston solu- ja kehitysbiologian professori ja Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Petri Lehenkari arvioi aikaisemmin sunnuntaina Iltalehdelle, että koronaepidemia voi olla Suomessa ohi juhannukseen mennessä.