Yksi perustuslakivaliokunnan Juha Sipilän (Kesk.) hallituksen sote-uudistuksia koskeneita lausuntoaan varten kuulemista asiantuntijoista, Husin hallintoylilääkäri ja terveysoikeiden professori Lasse Lehtonen uskoo myös tulevan Antti Rinteen (SD) hallituksen soten joutuvan vaikeuksiin perustuslaillisten ongelmien vuoksi.

Lehtonen kommentoi asiaa Puheenvuoron blogissaan sunnuntaina.

– Kun soten syntyminen jää jälleen riippumaan monialaisten maakuntien perustamisesta, on vaarana, että itsehallinnollisia maakuntia koskevat perustuslakikysymykset vievät tilaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen liittyviltä kysymyksiltä. Jo edellisen lakipaketin osalta jotkut perustuslakiasiantuntijat katsoivat, että maakuntavaaleista pitäisi olla kirjaus perustuslaissa, hän kirjoittaa.

Lehtosen mielestä myös hallitusneuvotteluissa esillä ollut maakuntien verotusoikeus voi nousta perustuslain muuttamista edellyttäväksi kysymykseksi.

– Huonoimmassa tapauksessa uusi hallitus valmistelee soten maakuntamallin ja maakuntaveron varaan, mutta maakuntien verotusoikeuteen liittyvät perustuslailliset ongelmat ajavat lopulta tämänkin sote-mallin ongelmiin.

Käytännössä Rinteen hallituksen sote-ratkaisu on toteutuessaan hyvin lähellä Sipilän hallituksen sote-mallia – lukuun ottamatta laajaa valinnanvapautta, jota kokoomus Sipilän hallituksessa ajoi.

Valtioneuvoston kanslia tiedotti viikolla, että sote-uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut.

”Erillisinä asioina valmistellaan parlamentaarisen komitean toimesta maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä”, tiedotteessa kerrotaan.

Lasse Lehtonen huomauttaa, että jos maakuntien verotusoikeus halutaan soten rahoituksen perustaksi, olisi hyvä, että asian taakse olisi mahdollista saada perustuslain muuttamiseksi tarvittava eduskunnan kahden kolmasosan enemmistö.

– Itse pidän soten rahoitusta monella tapaa soten onnistumisen kriittisenä kysymyksenä. Parlamentaarisesti pitäisi ainakin pystyä päättämään soten rahoituksen tasosta, jollei maakuntien rahoitusmuodosta parlamentaarisessa komiteassa löydy sopua.

Lehtosen mukaan sote ei voi koskaan olla keskeinen julkistalouden säästökohde, koska perustuslain 19 pykälä turvaa jokaiselle oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Bkt-osuus pitäisi nostaa nykyisestä 9,5 prosentista pohjoismaiselle 10,5 prosentin tasolle.

Lehtosen mielestä olisi tärkeää, että soten rahoitustaso sidottaisiin poliittisella linjauksella bruttokansantuoteosuuteen.

– Käytännössä terveydenhuollon bkt-osuus pitäisi Suomessa nostaa nykyisestä 9,5 prosentista tasosta pohjoismaiselle 10,5 prosentin tasolle, jotta väestömme vanhetessa ja palvelutarpeiden kasvaessa voimme turvata jokaiselle perustuslain turvaamat riittävät palvelut, hän kirjoittaa blogissaan.

Maakuntaveroon liittyy Lehtosen mukaan myös merkittäviä etuja. Se turvaisi alueellisen itsehallinnon ja antaisi alueellisille päättäjille kannustimia palvelujen tehokkaaseen tuotantoon, jottei alueellisen verotuksen taso nousisi liiaksi ja tekisi maakuntaa elinkeinopoliittisesti kilpailukyvyttömäksi.

Ongelma maakuntaverossa on Lehtosen mukaan etenkin se, että kolmas verottaja kuntien ja valtion lisäksi johtaisi suurella todennäköisyydellä veroasteen nousuun ja tekisi kansallisen talouspolitiikan entistä vaikeammin ohjattavaksi.

Monet nyt esitetyistä 18 maakunnasta eivät Lehtosen arvion mukaan tule toimeen omalla maakuntaverokertymällään. Kun valtiovalta on velvollinen turvaamaan yhdenvertaiset palvelut, tulisi maakuntaveron rinnalle luoda uusi alueellisten tulonsiirtojen mekanismi. Sellainen söisi pohjaa palvelutuotannon tehostamisen kannustimilta.

– On pelättävissä, että maakuntien määrästä ja niiden vähentämisestä seuraavina hallituskausina tulee politiikan kestoaihe, joka vaikeuttaa vielä pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämistä.

Lue myös:

SDP julkaisi oman sote-mallinsa: Valinnanvapautta voidaan lisätä, mutta perusterveydenhuoltoon palkataan tuhat lisäkäsiparia (Mediuutiset 14.3.2019)

”Erityisen poikkeuksellinen prosessi” – Nyt tuli tutkittua tietoa Sipilän hallituksen sote-katastrofista (Mediuutiset 13.5.2019)

Antti Rinne valotti uutta sote-ratkaisua – Maakunnat, päävastuu julkisella sektorilla, rahoitusmalli kaikkien puolueiden valmisteluun (Uusi Suomi 23.5.2019)

Uutta tietoa Rinteen hallituksen sote-ratkaisusta – Hyvästit laajalle valinnanvapaudelle (Uusi Suomi 23.5.2019)