Hallitus päätti avata peruskoulut 14. toukokuuta alkaen. Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaista päätöksen seuraukset huolettavat.
– Samaan aikaan kun rajoitusten purkamisessa otetaan ensimmäinen askel, niin pitää entistä paremmin huomioida riskiryhmien suojelu, kun tartunnat alkavat leviämään väestössä nykyistä laajemmin, epidemiologian ammattilainen sanoo.
– Meidän vain pitää elää eri tavalla kuin aikaisemmin. Normaaliin ei ole paluuta, ja tämä tulee jatkumaan pitkään.
Kuten kaikki muutkin terveydenhuollon ammattilaiset, Ruotsalainen on viime viikot tehnyt pitkiä päiviä. Hän johtaa Husin epidemiologista yksikköä, joka suunnittelee, ohjaa ja koordinoi tartuntatautien torjuntaa 24 kunnan Hus-alueella.
Ensimmäinen koronavirustartunta todettiin Husissa 26. helmikuuta, ja sen jälkeen sairaalahoitoon on otettu 486 potilasta, joista 115 on hoidettu tehohoidossa (tilanne haastatteluhetkellä torstaina 29.4.). 2. toukokuuta mennessä koronaan oli kuollut Hyks erityisvastuualueella 179 potilasta, joista Husin sairaaloissa 27.
– Tämä virus on ollut meillä Suomen olosuhteissa vasta runsaat sata päivää, se on lyhyt aika. Koko ajan saamme lisää tietoa viruksen leviämistavasta ja sen aiheuttamasta taudista. Nyt esimerkiksi tiedetään, että virus voi aiheuttaa aivoveritulppia ja laskimopuolen veritulppia nuoremmillekin, Ruotsalainen sanoo.
– Siksi on tärkeää, että kun yhteiskuntaa avataan, tavoitteena pitää yhä olla viruksen leviämisen estäminen. Kohdennettuja rajoituksia pitää jatkaa ja riskiryhmiä suojella.
Eeva Ruotsalainen puhuu ennen kaikkea kahdesta asiasta.
Niistä ensimmäinen koskee meitä jokaista, ja tulevina viikkoina etenkin kouluja. Niissä mietitään nyt kiivaasti, miten opiskelu järjestyy niin, että kahden metrin turvavälit säilyvät ja käsihygienia onnistuu. Hallitus perusteli päätöstään koulujen avaamista muun muassa sillä, että tähänastisen kokemuksen mukaan lapset eivät ole merkittäviä viruksen kantajia tai sen levittäjiä.
Silti koulujen alkaminen lisää väistämättä liikettä myös muualla yhteiskunnassa. Luokan ulkopuolella lasten kokoontumista yhteen on myös vaikea hallita.
– Etäisyyden säilyttäminen on se haaste koulussa. Osa lapsista voi tarvita vanhemman saattamaan koulunmatkalle liikennevälineeseen. Joka tapauksessa busseissa, junissa ja raitiovaunuissa tulee olemaan ahtaampaa, kun siellä on enemmän ihmisiä, Ruotsalainen arvioi.
Koulujen jälkeen avautuu vähitellen myös muu yhteiskunta, sillä nykyisen kaltaisten rajoitusten ylläpito käy pidemmän päälle hyvin kalliiksi ja myös henkisesti raskaaksi.
Valppaus ja tietty koronataudin terve pelko pitäisi kuitenkin jaksaa säilyttää osana arkea vielä kuukausia – vaikka hallituksen asettamat rajoitukset vähenisivät. Vasta rokote tai aika voi poistaa koronan välittömän uhan elämästämme.
– Vaikka lapset pääsevät kouluun ja vähitellen muitakin rajoituksia puretaan, emme voi millään lailla tuudittautua normaaliin tilaan. Suurin huoleni on, että näin tapahtuu, Ruotsalainen sanoo.
Hän sanoo huomanneensa, että kaupoissa osa ihmisistä ei enää tunnu välittävän turvaväleistä.
– Väliä toiseen pitäisi muistaa pitää kaksi metriä. Tämä on kestävyyslaji. Pitää ymmärtää, että rajoitusten purkamisesta huolimatta samat varotoimet jatkuvat kuin nytkin, ihmisiä on vain enemmän liikkeellä.
”Jokainen ajatteleva ihminen voi toki käyttää kasvomaskia ilman suositustakin.”
Ruotsalaisen mielestä myös suojamaskien käyttö esimerkiksi kaupoissa ja liikennevälineissä olisi viisasta.
– Maski estää oireetonta taudinkantajaa tartuttamasta muita.
Hän toivoo viranomaisten suosittavan maskin käyttöä julkisilla paikoilla, kun rajoituksia aletaan purkaa. Näin on tehty monissa maissa, viimeksi eilen Espanjan hallitus määräsi maskit pakollisiksi julkisessa liikenteessä. Maskien käytön puolesta puhui aiemmin myös THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta, mutta sosiaali- ja terveysministeriön sekä THL:n virallinen kanta on, että maskin käyttöön ei anneta suositusta.
– Jokainen ajatteleva ihminen voi toki käyttää kasvomaskia ilman suositustakin, Ruotsalainen sanoo.
Epidemian leviäminen on Suomessa saatu hallintaan voimakkailla rajoitustoimenpiteillä. Tartuntojen määrän kasvu kuitenkin todennäköisesti kiihtyy, kun rajoituksia puretaan.
– Purkaminen pitää tehdä hallitusti eli pitää miettiä aina ennakkoon, mitä se voi aiheuttaa. Pitää siis olla jatkuvasti valmis lisäämään resursseja testaukseen ja jäljitykseen, ylläpitää suojainkapasiteettia sekä vuodeosasto- ja tehohoidon kapasiteettia. Pitää myös olla valmius palauttaa rajoituksia tarpeen mukaan välittömästi, Ruotsalainen sanoo.
Hänen mukaansa Hus-alueella suojavarusteiden tilanne on tällä hetkellä hallinnassa.
– Meillä on nyt hyvä tilanne suojavarusteiden osalta. Niukkuutta on ollut matkan varrella viimeksi suojatakeista. Tämä on ollut kansallinen ongelma, ei vain Husin tilanne. Mutta näistäkin meillä on ollut korvaavia tuotteita koko ajan, onneksi ei-oota ei ole tarvinnut missään vaiheessa sanoa.
Suojavarusteiden hankinnasta vastaa Suomessa monta tahoa: kunnat, sairaanhoitopiirit, Huoltovarmuuskeskus ja esimerkiksi Husissa oma logistiikkayksikkö.
– Myös tehohoidossa kapasiteettia on tarpeeksi ja sitä ylläpidetään. Jos tartuntojen määrä lähtisi nousuun, niin pystymme välittömästi vastaamaan siihen.
Vappuna Helsingin Sanomat kertoi joidenkin Malmin sairaalan hoitohenkilökuntaan kuuluvien olevan huolissaan suojausta koskevasta ohjeistuksesta ja omasta turvallisuudestaan.
– Suojainohjeet ovat samat kaikissa Husin yksiköissä. Uudet ohjeet täydentävät tavanomaisia suojakäytäntöjä. Esimerkiksi suojakäsineitä käytetään, kun työtehtävät niitä edellyttävät. Kasvomaskitilanne on hyvä, eikä suojakäsineistä ole pulaa, Ruotsalainen sanoo.
Kun rajoituksia aletaan purkaa, on testaamisen kasvattamisen merkitys olennainen, jotta tartunnan saaneet ja altistuneet saadaan nopeasti eristettyä. Ruotsalaisen mukaan Hus höllensi koronatestiin pääsyn kriteereitä jo huhtikuun alussa, ennen kuin siihen tuli kansallinen ohjeistus.
– Pienilläkin hengitystie- tai koronainfektioon viittavilla ripulioireilla pääsee testiin.
Ovatko kaikki lääkärit sisäistäneet ohjeet siitä, että testeihin pitää lähettää matalalla kynnyksellä?
–Uskon vahvasti niin. Tietoa ainakin on. Ohjeet jalkautetaan yksityiselle sektorille sekä kuntien tartuntatautilääkäreiden kautta terveysasemille. Näistä puhutaan myös viikoittain erilaisissa kokouksissa.
Entä hakeutuvatko ihmiset testeihin pienistäkin oireista? Aiemminhan kansallinen ohje oli sairastaa kotona, jos vain suinkin voi.
– Uskoisin, että ihmiset ovat tämän ymmärtäneet, kun joka päivä tulee joka tuutista uutisointia aiheesta. Meillä näytteenottomäärät kaksinkertaistuivat, kun näytteenoton kriteerit höllentyivät.
Hus on viime päivinä tehnyt enimmillään 1500 testiä vuorokaudessa. Lisäksi yksityiset terveysyritykset testaavat paljon muun muassa osana työterveyshuoltoa. Husin tavoite on 3000-4000 testiä vuorokaudessa. Siitäkin pyritään lisäämään, jos tarve niin vaatii.
Rajaustoiminnan purkamisessa Ruotsalainen kehottaa seuraamaan ensin tarkkaan, miten käy maissa, joissa epidemia on edennyt Suomea pidemmälle ja rajoituksia puretaan aiemmin.
– Seurataan avarakatseisesti sitä, mitä tapahtuu mahdollisimman paljon Suomea muistuttavissa maissa, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa.
OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.
