Onko koronapandemian toinen aalto nyt käynnissä Suomessa, Husin apulais­ylilääkäri Eeva Ruotsalainen?

– Hus-alueella olemme pandemian kiihtymisvaiheen, toisen aallon ­kynnyksellä. Husin tartuntamäärät ovat tuplaantuneet elokuun ensimmäisillä viikoilla, ja tartuntojen lähde on tiedossa vain 25–40 prosentissa tapauksista.

Tartunnat ovat keskittyneet viime aikoina 20–39-vuotiaisiin, joiden sairaalahoidon tarve on yleensä pienempi kuin ikääntyneiden. Oireiden alkamisesta kestää viikosta kymmeneen vuorokauteen, ennen kuin sairastunut mahdollisesti tarvitsee sairaalahoitoa. Epidemian voimakkuutta sairaala- ja tehohoidon osalta voi arvioida vasta parin viikon viiveellä.

Mutta myös nuoret aikuiset voivat joutua tehohoitoon. Kahden viime viikon aikana kolme kahdeksasta vuodeosastolle joutuneesta on ollut 20–29-vuotiaita.

Mistä suurin osa tiedetyistä tartunnoista on peräisin?

– Samasta taloudesta, sukulaiselta tai ulkomailta. Viime viikkoina suurempi osa on ulkomailta. Jo kuukaudessa tilanne on muuttunut Euroopan sisällä. Vasta vähän aikaa sitten suomalaisia lähti lomille Kreikkaan, mutta nyt esimerkiksi Viro asettaa Kreikasta saapuvat pakkokaranteeniin. Tarpeetonta matkustamista tulee välttää.

Seuraava askel ovat THL:n liikennevalot eri maista saapuville. Niin sanotuista punaisista riskimaista saapuvien testaus ja karanteenit ovat epidemian torjunnan keskiössä. Kolmas askel ovat uudet matkustusrajoitukset.

Hallitus antoi maskisuosituksen. Riittääkö se esimerkiksi pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä?

– Suosituksen pitäisi olla vahva suositus. Taudin voi saada joukkoliikennevälineessä tai julkisissa tiloissa ruuhkapaikoissa. Husin alueella parin viikon aikana usea positiivi­nen tapaus on kertonut olleensa joukkoliikennevälineessä päivää ennen oireiden alkua, jolloin he ovat jo olleet tartuttavia.

Se tarkoittaa, että tauti leviää joukkoliikennevälineissä. Maskin käytöllä tätä voi estää. Ei riitä, että 20 prosenttia ihmisistä käyttää maskia, vaan kaikkien pitää käyttää.

Maskien käyttö on vielä aika vähäistä. Jos tautitapaukset alkavat nousta hallitsemattomasti, pitää pohtia, pitäisikö maskin käyttöön velvoittaa. Se on edullisempaa kuin että koko yhteiskunta ­pitää taas sulkea. Suosittelen maskin käyttöä ruuhkapaikoissa, ­joissa turvavälit eivät onnistu.

Kuinka kauan etätyösuositusta pitää jatkaa?

– Se on hyvä suositus, koska moni yhtiö voi toteuttaa sen ilman ongelmia. Etätyösuositusta kannattaa jatkaa kunnes näemme, mihin epidemia kehittyy. Puhutaan ­kuukausista, ei viikoista.

Epidemia etenee kahden kolmen viikon s­­ykleissä. Syys–lokakuussa tiedämme, miten epidemia on levinnyt. Marraskuussa pystymme jo katsomaan taaksepäin ja arvioimaan, mitä olemme saavuttaneet nykyisillä ja varmasti myös lisääntyvillä rajoitustoimenpiteillä.

Nyt ohjeena on mennä testiin pienestäkin oireesta ja jonot testeihin venyvät. Onko näin laajaa testausta mahdollista toteuttaa niin, että tuloksen saa nopeasti?

– Koronapositiivisten osuus testatuista on ollut alle yksi prosentti HUS-alueella. Hengitystieoireisia ihmisiä on nyt paljon ja flunssavirukset leviävät, koska ihmiset eivät enää noudata varotoimia ja käsihygieniaa. Loppukeväästä ja kesällä testauskapasiteetti riitti hyvin. Jos ihmiset ottavat maskit käyttöön ruuhkissa ja noudattavat varotoimia, myös flunssatartunnat ­vähenevät. Tämäkin vapauttaa testauskapasiteettia.

Testauskapasiteetin nostamiseksi tehdään nyt paljon työtä. 1. syyskuuta alkaen koko HUS-alueella pitäisi olla mahdollista tehdä nettivaraus koronatestiin. Tämä helpottaa puhelinruuhkaa. Lisäksi pääkaupunkiseudulle suunnitellaan testi­kaistoja, jonne voi mennä jonottamaan ilman ajanvarausta.”

Mikä on kohtuullinen aika, jossa testitulos ­pitäisi saada?

– Näytteenottoon pitäisi päästä alle 24 tunnissa ja saada vastaus myös mielellään alle 24 tunnissa.

Pitääkö jokaisesta vatsanväännöstä tai kurkkupalasta mennä testiin?

– Kyllä, sillä päästrategiamme on testaa ja jäljitä. Ongelmat testauskapasiteetissa johtuvat osin myös siitä, että kun rajoituksia on purettu, ihmiset eivät enää noudata hengitystievirusten estämistä leviäviä varotoimia.

Testauskriteerejä ei pidä muuttaa. Tärkeintä on saada testauskapasiteetti kuntoon ja ihmisten tulee noudattaa varotoimia.

Helsingin Sanomissa muutama lasten infektiolääkäri oli sitä mieltä, että jokaista nuhanenää päiväkodissa ei olisi syytä testata. Myös Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on sanonut, että lapsia testataan ehkä turhankin takia. Mitä mieltä olet?

– Virukset leviävät päiväkodeissa, ja lapset voivat tartuttaa riskiryhmiä. En allekirjoita tätä tilanteessa, jossa epidemiaa pitää pyrkiä estämään.

Laaja ja hidas testaus merkitsee perheille pitkiä poissa­­oloja päiväkodeista, kouluista ja töistä. Missä vaiheessa perheet alkavat välttelemään testejä?

– Peräänkuulutan kollektiivista ymmärrystä. Pandemia ei ole vielä ohi. Nyt voi tulla marssiväsymystä, jos joutuu jonottamaan testiin ja odottamaan ­tulosta. Mutta se on tilapäistä, tämä saadaan kyllä korjattua. Toivon, että testauksen jonoihin saadaan helpotusta muutamassa viikossa.

Milloin uskot turvallisen rokotteen olevan saatavilla?

– Tämä on vaikea kysymys. Ehkä ensi vuoden alkupuolella meillä voi olla rokote käytössä. Mutta mikä on sen suojaavuus, kuinka monta kertaa ihminen pitää rokottaa? Nämä ovat vielä avoimia kysymyksiä. Tämä on kestävyyslaji. ­Maailmalla pandemia on nyt pahempi kuin keväällä. Siksi jokaisen pitää suojata itsensä ja läheisensä omalla toiminnallaan.