Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (us) arvostelee kovin sanoin pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen sote-uudistusta.

Hus vaatii sote-uudistukselle parempaa lainvalmistelua ja toteaa, että koronapandemia on työllistänyt eri ministeriöitä runsaan vuoden lainvalmisteluissa, joita ei ennalta voitu suunnitella.

Husin hallitus ja Hus ovat erittäin huolissaan siitä, että virkamiehet joutuvat samalla valmistelemaan sote-uudistustakun pandemia jatkuu. Husin hallitus on lähettänyt lausunnon eduskuntaryhmille korostaakseen, että merkittävästi potilaiden ja kansalaisten elämään vaikuttava lakiuudistus ansaitsee sekä paremman valmistelun että julkisen keskustelun sen sisällöstä ja seurauksista.

109 lain sote-paketti eduskuntaan

Hallitus on eilen antanut eduskunnalle sote-lakipaketin, jossa hallitus esittää teknisiä muutoksia useisiin eri ministeriöiden hallinnonalan lakeihin. Hallitus esittää muutoksia kaikkiaan 109 lakiin, ja kyse on sote-uudistukseen keskeisesti liittyvien lakien täsmennyksistä ja päivittämisestä.

Jo joulukuussa Marinin hallitus antoi eduskunnalle esityksen hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta. Tähän uudistukseen liittyy myös mittava voimassa olevien lakien muutostyö, jossa on tehty reilun sadan lain tarkastus.

Nyt eduskunnalle annettu paketti kulkee nimellä SOTE100 -esitys. Siihen sisältyy myös Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvä sisällöllinen täydennys tietojohtamisesta.

– Näillä muutoksilla on tarkoitus päivittää eri hallinnonalojen lainsäädäntö vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää ja järjestämisvastuuta, ministeriön tiedotteessa todetaan.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Hus: Keskeiset ongelmat liittyvät rahoitukseen

Husin mielestä sote-uudistuksen keskeiset ongelmat liittyvät rahoitusmalliin, tiedon jakamiseen sekä yliopistosairaalan tutkimus- ja opetustoiminnan turvaamiseen. Husin mukaan uudistuksen rahoitusmalli vaarantaa ihmisten yhdenvertaisuuden.

– Sote-uudistuksessa valmistellaan koko palvelujärjestelmän muutosta seuraaviksi vuosikymmeniksi ja se ansaitsee täyden huomion niin lainvalmistelusta vastaavassa ministeriössä, sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavissa organisaatioissa kuin julkisessa keskustelussakin, korostaa Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen tiedotteessa.

Jos sote-uudistus toteutuu hallituksen ehdotuksen mukaan, rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle. Rauhoitusmallin pohjana ollut THL:n tarvevakiointimalli ei Husin mukaan huomioi sote-palvelujen tuottamisen alueellisia kustannuseroja tai kustannuskehitystä, kuten palkka- ja vuokraeroja. Jos esimerkiksi vuokrataso nousee Uudellamaalla, siitä syntyvä lisärahoitus ohjautuu tarvevakion kautta alueille, joilla kustannustaso ei ole noussut samassa tahdissa.

– Kun tällä hetkellä uusmaalaisen potilaan ja kuntalaisen veroeurot pääsääntöisesti kohdentuvat hänen omiin palveluihinsa, jatkossa entistä suurempi osa niistä siirtyisi tarvevakiointimallin mukaisesti muiden alueiden palveluihin, Tuominen toteaa.

– Uudenmaan näkökulmasta tämä ei ole sote- vaan valtionosuusuudistus.

Hus-johtaja varoittaa hoidon heikentymisestä

Sote-palvelujen julkinen rahoitus on Husin mukaan Suomessa asukasta kohti yli 40 prosenttia pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomi käyttää terveydenhuoltoon julkista rahaa 6,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun Ruotsissa vastaava luku on 9,3 prosenttia.

– Sote-uudistuksessa ollaan luomassa mekanismeja, joilla rahoituksen kasvua on tarkoitus hillitä. Tässä on riskinä, että hyvinvointivaltion perusajatus, jossa kaikki saavat hoitoa ilman erillistä sairauskuluvakuutusta tai varallisuutta, rapautuu, Tuominen korostaa.

Uudellemaalle suunnitellussa erillisratkaisussa ei ole huomioitu tiedon integraation toteutumista. Tuomisen mukaan tiedon jakamisessa mennään 10 vuotta taaksepäin, kun potilastietojen hyödyntäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä edellyttää potilaalta erillistä suostumusta, eikä tieto kulje saumattomasti eri organisaatioiden välillä.

– Tämä heikentää potilaan sujuvaa hoitoa, Tuominen varoittaa.

Hus on myös huolissaan yliopistosairaaloiden asemasta uudistuksen yhteydessä. Rahoitusmallissa yliopistosairaaloiden erityistehtäviä, eli vaativaa erikoissairaanhoitoa, tutkimusta ja opetusta, ei ole huomioitu juuri lainkaan, eivätkä yliopistosairaalat Husin mukaan tule jatkossa selviämään näistä tehtävistä. Husissa hoidetaan muun muassa syöpäpotilaita, joiden hoidot ovat mahdollisia vain yliopiston ja sairaalan yhteisen tutkimuksen ja opetuksen takia.

Lue myös: