Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvostelee kovin sanoin Sanna Marinin (sd) hallituksen exit-strategiaa koronapandemiasta.
Hallitus totesi poikkeusolot päättyneiksi Suomessa tiistaina.
Lehtosen mukaan valmiuslain mahdollistamat toimivaltuudet ehtivät olla käytössä runsaat 40 päivää ilman, että niiden käytöllä olisi oleellisesti vaikutettu koronaepidemian kulkuun Suomessa.
– Poikkeusolojen vaikutus olikin lähinnä psykologinen. Ulkonaliikkumiskiellolla pelottelu sai ehkä suomalaiset palaamaan kevään 2020 käytöstapoihin, joilla silloinkin epidemiakäyrät saatiin laskuun, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.
Hallitus julkaisi exit-strategiansa viikko ennen poikkeusolojen päättymistä. Sen mukaan tiukimmat lisärajoitukset poistuvat toukokuussa. Hallituksen mukaan exit-aikataulu on ”täysin riippuvainen epidemiatilanteen kehittymisestä ja rokotekattavuudesta”.
– Vaikka hallituksen pyytämissä lausunnoissa ja kansalaispalautteessa oli toivottu suunnitelmalle selkeyttä ja faktapohjaisuutta, loistavat molemmat elementit poissaolollaan, Lehtonen kirjoittaa.
Tämä koskee hänen mukaansa osin myös lyhyen tähtäimen rajoitusten purkua.
Hallituksen exit-strategiassa todetaan, että esimerkiksi suurempia yleisötilaisuuksia voidaan järjestää laajemmin, jos epidemiatilanne laskee koko maassa kolmen viikon ajan. Lisäksi edellytetään, että valtakunnallinen ilmaantuvuusluku putoaa alle 50 tartuntaan 100 000 asukasta kohden kahden viikon tarkastelujaksolla.
– Enimmäisyleisömäärät määräytyisivät kuitenkin viranomaisen subjektiivisen arvion perusteella riippuen tapahtumalle varatusta tilasta ja tapahtuman ’erityispiirteistä`, Lehtonen huomauttaa.
– Exit-strategia toteaakin kryptisesti, että ´rajoitusten purkaminen perustuu hallituksen tekemään kokonaisarviointiin rajoitusten purkamisen mahdollisuuksista tai tarpeesta niiden säilyttämiseen tai palauttamiseen´.
Hänestä silmiinpistävää suunnitelmassa on sen lyhytkestoisuus.
– Rajoitusten poistaminen on suunniteltu 4 kk aikajaksolle eli elokuuhun 2021 asti. Pandemia kuitenkin jatkuu maailmalla vielä kesänkin jälkeen todennäköisesti ainakin parin vuoden ajan.
Exit-strategia jättää Lehtosen mukaan vastaamatta eräisiin keskeisiin epidemian hallinnan kysymyksiin.
Pyritäänkö myös kansallisesti varmistamaan rokotteiden nopea saanti?
Ensimmäinen niistä on se, millä tartuntojen tasolla voidaan elää ilman rajoitustoimia vai jääkö päätöksenteko kunkin alueellisen viranomaisen subjektiiviseen harkintaan.
Toiseksi hän kysyy, mitkä ovat ne rajaturvallisuustoimet, joilla vielä kesän 2021 jälkeenkin estetään virusvarianttien maahantulo.
Kolmanneksi Lehtonen kysyy, miten ylläpidetään rokotesuojaa, eli onko Suomi jatkossakin mukana vain EU:n yhteishankintamekanismissa vai pyritäänkö myös kansallisesti varmistamaan rokotteiden nopea saanti.
– Vaikutelmaksi hallituksen exit-strategiasta jää, että hallitus siinä nykytilanteen toteamisen lisäksi lähinnä suunnittelee kesän jälkeisen toimenpiteiden valmistelun aloittamista, Lehtonen summaa.
